Rikkoiko Suomi sääntöjä käräyttäessään P-Korean viinarallin? | MTV Uutiset
Suomi saattoi rikkoa kansainvälisiä sopimuksia käräyttäessään Pohjois-Korean rikollisen viinarallin
Pohjois-Korean diplomaatit ottivat vastaan alkoholia Moskovan junasta ja välittivät sitä eteenpäin edustustonsa kautta.
Julkaistu 07.09.2025 10:15
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Suomi saattoi rikkoa diplomaattista koskemattomuutta koskevaa kansainvälistä oikeutta narauttaessaan Pohjois-Korean diplomaatit viinan trokaamisesta 1970-luvulla.
Pohjois-Korean diplomaatit kävivät pimeää tupakka- ja alkoholikauppaa Helsingissä vuonna 1976. Pohjoismainen vyyhti päättyi poliisin hankittua todisteet rikoksista ja diplomaattien tultua karkotetuksi Suomesta lakia ja Wienin diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen sääntöjä rikkovan toiminnan takia.
Poliisi saattoi kuitenkin rikkoa samaa kansainvälistä oikeutta Pohjois-Korean toimia selvittäessään.
Asian ytimessä.doc: Pohjois-Korean hämärät bisnekset Suomessa
Uusimmassa Asian ytimessä.docissa sukelletaan 70-luvulle ja Pohjois-Korean suurlähetystön pimeisiin bisneksiin Suomessa.
Kaikki sai alkunsa, kun muuan liikemies välitti suojelupoliisille tiedon pohjoiskorealaisten epäilyttävästä yhteydenotosta. Liikemiehelle tarjottiin ostettavaksi suurta erää huumausaineita.
Poliisi ryhtyi tarkemmin valvomaan edustuston toimintaa, ja pääsi pian suuren mittaluokan salakaupan lähteille.
19:12
Dokumentin voit katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Poliisi: "Tiesimme, että teemme toimintaa, joka ei kestä päivänvaloa"
Kaivatessaan näyttöä mustan pörssin viinakaupasta poliisi päätti tehdä salaa etsinnän edustuston käyttämään, Helsingin Kulosaaressa sijaitsevaa omakotitaloon. Pohjois-Korean suurlähetystö oli vuokralla rakennuksessa.
Poliisi oli päättänyt hakea tarpeellisen näytön talon autotallista, jossa diplomaattien myymää alkoholia säilytettiin.
– Poliisin tekemien havaintojen mukaan kyseistä autotallia on todistettavasti pidetty alkoholijuomien varastona, kun taas edustuston sisätiloihin on viety muuta tavaraa, oletettavasti savukkeita. Autotalli, johon sen ollessa tyhjänä mahtuu väljästi suurehko henkilö- tai pakettiauto, on aika ajoin ollut näitä laatikoita niin täynnä, ettei auto ole sinne mahtunut, tapauksen esitutkintamateriaalissa kerrotaan.
Poliisimiehen mukaan tarkkailtuaan omakotitalon liikennettä poliisit loikkasivat portin yli ja suunnistivat autotallille. Autotallin ovi oli lukitsematon ja poliisit pääsivät sisälle.
– Emme tunteneet oloamme mitenkään turvallisiksi, koska tiesimme, että teemme toimintaa, mikä ei kestä päivänvaloa, operaatioon osallistunut poliisi muistelee MTV Uutisille.
3:31Dokumentin kohtauksessa operaatiossa mukana ollut Ilkka Malmivaara kertoo omakotitaloon tunkeutumisesta.
Hän muistelee, että mahdollisen aseellisen vastarinnan varalta poliisi oli varustautunut tarvittaessa jopa ampumaan lähetystön alueelle tilanteen turvaamiseksi.
Autotallista löytyikin vodkaa ja viskiä, ja näin poliisi katsoi saaneensa riittävän näytön viinakaupasta.
Ulkoministeriö: Talossa asui lähetystön henkilökuntaa
Tunkeutuminen lähetystön alueelle ja sen autotalliin salakaupan paljastamiseksi saattoi kuitenkin olla kansainvälisen oikeuden vastaista.
Diplomaatteja suojaa koskemattomuus, joka kattaa myös näiden käyttämän kiinteistön. Operaatiossa mukana ollut poliisi muistelee, että kiinteistö oli lähetystön aluetta, ja samoin ilmaistaan tapauksen esitutkintapöytäkirjassa.
Ulkoministeriöstä kerrotaan, että Corps Diplomatique-julkaisun mukaan mainitussa osoitteessa asui Pohjois-Korean lähetystön henkilökuntaa vaihtelevasti vuosina 1973-1977, aina sihteereistä asianhoitajiin.
Tapahtumavuonna 1976 siellä asui asiakirjojen mukaan lähetystön sihteeri.
Vaikka kiinteistön tarkka rooli olisi epäselvä, on diplomaattista koskemattomuutta koskeva sääntely niin laajaa, että lukuisat maan käyttämät kiinteistöt kuuluisivat sen alaisuuteen.
– Diplomaattisen edustuston tilat, kulkuvälineet, arkisto ja kuriiriposti ovat koskemattomia. Diplomaattisen edustajan ja edustuston hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenen yksityisasunto ja kulkuvälineet ovat vastaavasti koskemattomia. Koskemattomuus tarkoittaa, että esimerkiksi poliisiviranomaiset eivät voi ilman lähettäjävaltion suostumusta tutkia edustuston alueella tapahtunutta epäiltyä rikosta tai noutaa edustustoon paennutta rikollista, ulkoministeriön sivuilla kerrotaan.
Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoo, että vakituiset, diplomaattistatuksella työskentelevät lähetystön työntekijät ovat diplomaattisen koskemattomuuden piirissä.
Viranomaiset eivät voi mennä näiden asuntoon luvatta muissa kuin hätätapauksissa, kuten hengenvaarallisen tilanteen takia.
Se, keille maa myöntää diplomaattistatuksen, vaihtelee valtioittain. Korhonen arvioi, että Pohjois-Korean kohdalla lienee niin, ettei lähetystön henkilöstö työskennellyt tavallisella työluvalla, vaan kuului Suomeen lähetettyyn diplomaattikuntaan.
Diplomaattien koskemattomuutta koskeva kansainvälinen oikeus on ollut voimassa hyvin pitkään, ja samanlaiset periaatteet ovat olleet voimassa Suomessa myös 1970-luvulla.
Professori: Kansainvälisen oikeuden vastainen teko
Korhonen arvioi, että poliisin meneminen diplomaattisen koskemattomuuden suojaamalle alueelle ilman lupaa oli hyvin erikoinen ja kansainvälisen oikeuden vastainen toimenpide.
Korhosen mukaan tavanomaisempi toimintatapa on ilmoittaa lähettäjävaltiolle syntyneistä epäilyksistä ja pyytää korjaamaan asia, tarvittaessa pyytämällä lähettäjävaltiota vetämään diplomaattinsa takaisin. Tämä ei vaadi myöskään todisteita rikollisesta toiminnasta.
Tapahtunut luvatun tunkeutuminen olisi voinut johtaa toimenpiteisiin.
– Ihme, etteivät diplomaattiset suhteet menneet kokonaan poikki. Sekin on valtioiden harkinnan varassa, mutta kyllähän se koskemattomuus on yleensä diplomaattisuhteiden ylläpitämisen edellytys, Korhonen sanoo.
Valtiot kuitenkin omalla harkintavallallaan päättävät, miten suhtautuvat diplomaattisiin selkkauksiin. Diplomaattisen koskemattomuuden rikkomisesta voisi esimerkiksi nostaa kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa.
Pohjois-Korea ei ole sitoutunut tuomioistuimeen.
Rakennuksessa käynti jätettiin mainitsematta
Tapauksen esitutkintapöytäkirjasta jää vaikutelma, että kiinteistöön tunkeutumista ei haluttu asiakirjoissa korostaa. Esitutkintapöytäkirjassa ei ole kuvia autotallista, eikä sinne tunkeutumista mainita suoraan.
Pohjoiskorealaiset syyttivät kylläkin sittemmin kiinteistöön tunkeutuneita poliiseja omaisuuden kähveltämisestä ja sen myymisen yrittämisestä. Ulkoministeriö torjui syytökset.
MTV Uutisten tiedossa ei ole, että taloon tehdystä etsinnästä olisi muuten protestoitu. Voi olla, että selvän laittomasta toiminnasta kärähtäneillä diplomaateilla ei ollut röyhkeyttä valittaa kansainvälisen oikeuden rikkomisesta itse siihen niin räikeästi syyllistyttyään.
Korhonenkin epäilee, ettei Pohjois-Korealla ollut halua käsitellä tapahtunutta enempää.
– Silloin olisi ehkä puitu näitä syitä ja todisteita toiminnasta ja sen laajuudesta. On haluttu varmaan painaa se villaisella, ettei asia tule laajemmin esiin, hän arvioi.
Lähetystöt toistuvasti ongelmissa alkoholin kanssa
Yksi diplomaattien erityisoikeuksista koskee vapautusta veroista. Myös Pohjois-Korean viinakauppaan liittyi verovapaan alkoholin ostaminen ja myyminen eteenpäin.
Korhonen muistuttaa, että alkoholiin ja lähetystöihin liittyy erikoisia tapahtumia lähetystöissä ympäri maailmaa.
Suomenkin suurlähetystöissä on selvitelty alkoholin jakeluun liittyviä sääntöjä.
Epäselvyyksiä liittyy siihen, jaetaanko alkoholia laajemmin, kuin mitä säännöt varsinaisesti sallisivat. Alkoholia saatetaan ostaa esimerkiksi kaikille lähetystön työntekijöille jouluksi. Joskus herää myös kysymys, onko alkoholia välitetty lähetystön ulkopuolelle.
– Se, että joku valtio teki siitä laajamittaista liiketoimintaa, on siitä äärimmäinen esimerkki, Korhonen toteaa.
