Pitkäaikaistyöttömille liki 100 prosentin aktivointitavoite – Professori: "Työttömät jätetty Suomessa heitteille"

Mallin tarkoitus on ehkäistä syrjäytymistä. Suomessa yli vuoden työttömänä olleiden aktivointiaste on ollut jo useamman vuoden alle kymmenessä prosentissa. Eli vain noin joka kymmenes pitkäaikaistyötön on päässyt jonkinlaisten työministeriön alaisten aktivointitoimenpiteiden piiriin.

– Tätä aktivointiastetta halutaan nostaa lähelle 100 prosenttia, kiteyttää Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiukan tavoitteen.

Nuorille osallistumisedellytys muita aiemmin

Tämä on mahdollista Hiilamon mukaan osallistumistulon avulla. Valtioneuvostolta selvityspyynnön saanut työryhmä ehdottaa kyseisen tukimallin pilotointia Suomessa.

Idea on se, että viimeistään kahden vuoden, nuorilla vuoden, työttömyyden jälkeen työmarkkinatuki muuttuisi hieman korkeammaksi tueksi ja pitkäaikaistyöttömän pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. 

– Käytännössä sosiaalityöntekijän kanssa yhdessä työttömät voivat sopia osallistumisen. Se voisi olla esimerkiksi järjestötyötä, koulutusta tai lähimmäisistä huolehtimista.

"Suomi on poikkeuksellinen maa"

Malli on käytössä Hollannissa. Suomen nykyjärjestelmää pidetään outona lintuna.

– Suomi on aika poikkeuksellinen siinä, että työmarkkinatuen maksamiselle ei ole mitään määräaikaa, vaan sitä voidaan maksaa siihen asti, kun tulee eläkeikään.

Kieltäytymisestä keppiä

Hiilamo uskoo, että uusi malli voisi vaikuttaa esimerkiksi niin, että työttömät voisivat vastaanottaa vähän huonompiakin työtarjouksia, mikäli tarjolla oleva osallistumistoiminta ei olisi itselle mielekästä.

Jos sen sijaan työtä ei ole ja osallistumisesta kieltäytyisi, silloin tuki voisi olla toimeentulotuen perusosan verran eli se laskisi alle viiteensataan euroon.

Hiilamo pitää muiden Pohjoismaiden työllisyyspolitiikkaa Suomea onnistuneempana.

– Siellä on tehty isoja reformeja ja ajateltu asioita uudella tavalla ja kiinnitetty huomiota myös pitkäaikaistyöttömiin. Tällä hetkellä meillähän keskustelu on liittynyt hyvin pitkälti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja aika vähän on keskusteltu pitkäaikaistyöttömien tilanteesta.

– Pitkäaikaistyöttömät on jätetty pitkälti heitteille Suomessa. On ajateltu, että talouskasvu ratkaisisi tämän ongelman, mutta näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, päättää professori.