Työtön saa vuoden vaihtuessa lisää mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin vaatimukset.
Aktiivimallin piiriin ulotetaan muun muassa sivutoiminen opiskelu ja huhtikuussa työnantajan järjestämä muutosturvakoulutus.
Lisäksi huhtikuussa kunnan, ammattiliittojen ja muun muassa työttömien yhdistysten järjestämä työllistymistä tukeva toiminta kerryttää aktiivisuutta. Toimijoiden määrä kasvaa, kurssivalikoima ei.
– Pääosin järjestetään aivan samanlaisia kursseja, mutta erilaisten järjestäjien toimesta. Kaikilta osin työttömille ei ole ollut riittävästi tarjolla kursseja TE-toimistojen palveluvalikoimassa ja lisäksi ollaan havaittu, että laadukkaita kursseja tarjoavat myös muut järjestäjät, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Liisa Siika-aho avaa tulevaa.
Onko sitä arvioitu, että mikä tulevista kurssin antajista on isoin taho?
– Oletan, että ammattiliitot ja kunnat ovat tässä aktiivisia. Heillä on jo nyt ollut paljon työllistymistä tukevaa toimintaa, Siika-aho kertoo.
Tähän asti näitä kursseja käyneet ovat joutuneet aktiivimallin mukana tuomaan työttömyysturvan leikkaukseen. Ja tämä on se kritiikki, mihin hallitus nyt sitten puuttuu?
– Juurikin näin.
Tavoitteena, että entistä harvempi joutuisi leikkuriin
Työttömien työnhakijoiden työllistymistä tukevaa valmennusta järjestetävät myös muut kuin työvoimaviranomaiset.
Tällä hetkellä tällainen muiden toimijoiden järjestämä valmennus ei kerrytä aktiivimallin mukaista aktiivisuutta, vaikka valmennuksen sisältö vastaisi työvoimaviranomaisen järjestämiä tai sen hankkimia valmennuksia.
Jatkossa muun muassa kunnan, työttömien yhdistys tai julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta voisi kerryttää aktiivisuutta.
Myös ammattiliiton tai ammattijärjestön tai näiden yksin tai yhdessä perustama säätiö tai muu yhdistys voisi järjestää toimintaa, joka olisi aktiivisuutta kerryttävää
Ministeriössä arvioidaan, että uudistusten myötä entistä harvempi työtön joutuu malliin kuuluvan leikkurin kohteeksi.
"Tämä uudistus ei auta ketään"
Työttömien piirissä muutoksiin suhtaudutaan varauksellisesti. Muun muassa valtavan määrän nimiä keränneen aktiivimallin kumoamista ajaneen kansalaisaloitteen tekijä Martin-Éric Racine ei koe mallin laajennusta todelliseksi uudistukseksi.
– Tämä uudistus ei oikeastaan auta ketään. Se on vain kädenojennus kolmannelle sektorille, erityisesti ay-liikkeelle.
Racinen mukaan työttömille suunnatun koulutusvalikoiman pitäisi olla nykyistä monipuolisempaa.
– Edistääkö mikään koulutus kenenkään työllisyyttä niin kauan kun se ei perustu siihen, minkälaisia urasuunnitelmia henkilöllä on, Racine kysyy.
Kysytään tätä ministeriöstä. Onko kurssien monipuolisuudessa kehitettävää?
– 1.1.2019 lukien, aktiivimallin ensimmäisen laajennuksen myötä, tietty sivutoiminen opiskelu voidaan myös lukea aktiivisuudeksi ja ehkä tämä sitten vastaa tähän haasteeseen, Siika-aho arvioi.
"Työnantajat heittävät cv:t roskikseen"
Racine arvioi, että eräs vaihtoehto aktiivimallin edellytysten täyttämiseksi olisi työvoimapoliittinen koulutus.
– Ja niitä on Helsingissä koko valtakunnassa vähiten järjestettynä. Siihen, miksi juuri Helsingissä koulutuksia on vain parikymmentä, te-toimisto ei koskaan vastannut siihen. Ja aina ne samat F.E.C-koulutukset, joille ei ole minkäänlaista kysyntää.
– Eli käytännössä kuukauden koulutus ja viiden kuukauden harjoittelu jossakin yrityksessä yhdeksän euron päiväkorvauksella. Tämän jälkeen ei yleensä tule työtarjousta, vaan otetaan seuraava ilmainen työntekijä.
Millaisen aktiivimallin pitäisi olla, jotta se toimisi?
– Aktiivimallia ei alkuunkaan tarvita. Tällä hetkellä ongelmia on kahdenlaisia. Yksi: kaikki pitää kelpuuttaa TE-toimistolta ja saada sieltä "isältä" ja "äidiltä" lupa, ennen kuin "lapsi" voi tehdä urakseen sitä, mitä haluaa. Se on absurdi tapa toimia. Toinen ongelma on se, että työnantajat heittävät cv:t roskikseen heti, kun huomaavat, että hakija on ollut työtön jonkin aikaa. Ei anneta mahdollisuutta, Racine kertoo.
Racinen tekemän kansalaisaloitteen käsittelyä on tarkoitus jatkaa ensi vuonna.