TE-toimistot toivovat lisävoimaa työllisyyden vauhdittamiseksi: "TE-hallinnossa 3000 asiantuntijaa, Ruotsissa 15 000-16 000"

SAK esittää työttömien palvelujen uudistamista niin, että ne kannustavat omavalintaiseen työnhakuun ja opiskeluun. Työttömän on järjestön mukaan voitava keskittyä työnhakuun ilman pelkoa toimeentulon menetyksestä.

Helsinkiläinen Iira Ohinmaa ei ole käynyt TE-toimistossa ainakaan kahdeksaan vuoteen eli ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Nyt kuopus aloitti päivähoidon ja on aika hakea töitä.

Miltä työhön hakeutuminen tuntuu?

– Tosi vaikealta. Minulla ei ole oman alan työkokemusta.

Ohinmaa on kiinnostunut esimerkiksi työkokeilusta, varauksella.

– Varsinkin, jos on ilmaiseksi töitä tehnyt, niin se sitten velvoittaisi työnantajaa palkkaamaan, Ohinmaa ehdottaa.

Työttömiä asiakkaita 100-150 per asiantuntija

Uudenmaan TE-toimistossa hieman yli puolet alkavista työttömyyksistä päättyy ennen kolmea kuukautta. Työttömiä alueella on noin 80 000 ja työttömiä asiakkaita on 100-150 per asiantuntija.

Edellinen hallitus antoi toimistoille lisäkäsiä. Nyt niitä toivotaan vielä lisää.

– Meillä TE-hallinnossa on Suomessa 3000 asiantuntijaa ja Ruotsin puolella heitä on 15000-16000. Enemmän pitäisi olla räätälöityä yksilöllisiä haastattelua. Mehän haastattelemme tällä hetkellä osan, mutta ihan kaikkia me emme pysty, toteaa johtaja Jarmo Ukkonen Uudenmaan TE-toimistosta.

SAK panostaisi TE-toimistoihin

SAK esitteli tänään omia ehdotuksiaan työllisyyden parantamiseksi. Järjestö toivoo TE-toimistoihin kuntoremonttia.

– Kaikkein tärkeimpänä pidetään sitä, että työttömien palvelut saataisiin uudelle tolalle ja pystyttäisiin lisäämään henkilökohtaista palvelua ja erityisesti sitä, että työttömät pystyisivät keskittymään työnhakuun jatkossa entistä paremmin. Se vaatisi työttömyysturvan uudistamista, esittää SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

Järjestö pitää karensseja liian rajuina

SAK:n esityksessä työtön hakee haluamiaan työpaikkoja ja velvoittavista työtarjouksista voidaan luopua. Järjestö rukkaisi työttömille suunnattua karenssijärjestelmää Ruotsin mallia mukaillen.

– Ensimmäisellä kerralla voi saada huomautuksen ja sitten ehkä yhden-kahden päivän rangaistuksia, niin se olisi aivan riittävä. Että tavallaan ihminen voi myös korjata virheensä. Sen sijaan nyt voi menettää esimerkiksi 30 tai 60 päiväksi koko toimeentulon, kertoo Siekkinen.

Porrastamiselle tyrmäys

AY-liikkeen sisältä tehty, STTK:n Antti Palolan ehdottama, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus saa SAK:lta täystyrmäyksen.

– Me emme innostu siitä lainkaan. Jos pidempään työttömillä olleilta hyvin pientä toimeentuloa entisestään leikataan, niin se ei ole mikään kannustin, vaan se siirtää tämän ongelman muuhun sosiaaliturvaan vaan.

Sen sijaan TE-toimistossa asiaan suhtaudutaan suopeasti.

– Siinä on kyllä järjen hiventä. Olen monen asiakkaan kanssa keskustelulut ja siinä on niin kuin se aktiivimalli. Asiakas tietää, että tietyn syklin sisällä työttömyysturva tulee putoamaan, jolloin se myös vauhdittaa sekä hänen että meidän ponnisteluja sen eteen, että asiakas pääsee töihin, pohtii Ukkonen.

SAK haluaa enemmän palkkatukea

SAK esittää palkkatukipäätösten ja maksatuksen nopeuttamista, kolmannen sektorin palkkatuen uudistamista ja vaikeasti työllistyvien palkkatuen enimmäismäärän korottamista 70 prosenttiin palkkakustannuksista.

Siekkinen huomauttaa, että Ruotsissa palkkatuen käyttö on huomattavasti Suomea yleisempää ja yhteiskunnalla on aktiivisempi rooli työmarkkinoilla esimerkiksi osatyökykyisten työllistämisessä.

Lue myös:

    Uusimmat