Työministeriön virkamies: Suomen säästämiskeskustelu on pinnallista – suunnitellut säästöt vain lisäävät köyhyyttä

Asumistuessa on omavastuu, jolla pyritään ohjaamaan asumisvalintoja ja parantamaan työnteon kannustimia. Tällä hetkellä toimeentulotuki korvaa kuitenkin usein asumistuen jälkeen jäävät asumismenot täysimääräisesti. Järjestelmä ei ministeriön työryhmän raportin mukaan kannusta toimeentulotuen asiakasta asumaan asunnossa, jonka vuokra on parhaassa suhteessa omiin tuloihin. 

Ministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen pitää esitystä arveluttavana.

– Esityksen sisällä on oletus, että kun tulee etuuden vähennys, ihminen järjestää itselleen tekemistä, työtä tai muuta. Tämä toimisi kannustimena.

– Asian kääntöpuoli on se, että jos ihmisellä ei ole mahdollisuutta saada työtä, se lisää köyhyyttä. Jos ihmisellä loppuu rahat vuokraan, ja tulee ulosottoja, asunnottomuudenkin kasvu on mahdollista, kommentoi Tiainen.

Köyhä elää vaihtoehtojen puutteessa

Virkamiehen mukaan suomalainen köyhä ihminen elää maailmassa, jossa ei ole vaihtoehtoja.

– Omavastuuesitys pyrkii aktivoimaan, mutta ongelma on vain osittain yksilön ratkaistavissa. Se ei ole aktivointia, jos ei ole tarjota vaihtoehtoa. 

Vaihtoehtojen puutteella Tiainen viittaa työllisyysmäärärahojen ja avointen työpaikkojen vähyyteen.  Elokuussa 2016 työttömiä työnhakijoita oli jokaista avointa paikkaa kohden 13,2.

– Avoimia työpaikkoja on aivan liian vähän suhteessa työttömyyteen. Sen lisäksi avoimien työpaikkojen joukossa on paljon sellaisia työpaikkoja, joihin työttömät eivät pääse. Tätä ongelmaa ei ratkaista heikentämällä toimeentuloetuutta, sillä kyseisillä ihmisillä ei ole vapautta valita toisin.

"Säästetään molemmista päistä"

Esitys on yksi 18:sta esityksestä, joilla yritetään lisätä työpaikkojen määrää ja säästää yhteiskunnan kustannuksia. Raportin tekijät arvioivat, että omavastuu toisi yli 1000 työpaikkaa ja säästäisi 80 miljoonaa euroa, kun noin 30 000 kotitaloutta poistuisi toimeentulotuen piiristä.

– Tämä Suomen säästämiskeskustelu on pinnallista. Siinä ei oteta huomioon sitä, miten talous toimii. Nyt säästetään molemmista päistä.

Tiainen satsaisi palkkatukeen ja sitä kautta työllistämiseen.

– Palkkatukirahojen nostaminen olisi kaikista edullisinta elvyttämistä. Valtio saisi työttömän töihin ja vieläpä verotuloja. Lisäksi työttömyysturvan tilalle tulee ansiotulo ja ostovoimaa. Yhteiskunta saa rahasummasta kaksi kolmannesta takaisin.

"Vastuu työllistymisestä liikaa yksilöllä"

Elokuussa vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleista 8,6 prosenttia oli työllisyystoimenpiteiden piirissä.

Tiainen laskee, että jos Suomen aktiivisen työvoimapolitiikan rahat olisivat Tanskan tasolla, Suomessa käytettäisiin joka vuosi miljardi euroa enemmän rahaa työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin.

Virkamiehen mielestä yhteiskunta on siirtänyt vastuun liiaksi yksilön omalle kontolle.

– Ongelma on koko ajan siinä, että aktivoinneissa toimitaan yksilön vastuun puolella ja ajatellaan, että kysymys on yksilön toimenpiteistä, joihin voidaan vaikuttaa. Eli liikutaan tarjontapuolella, eikä kysyntäpuolella.

– Kysyntäpuoli lisäisi mahdollisuuksia ihmisille. Suomessa vastuu sysätään liikaa yksilölle etuuksia vähentämällä ja oletetaan, että yksilö löytää tilanteeseen ratkaisun.

Omavastuulla ei päästy tavoitteisiin

Voiko tässä nyt käydä niin, että toimeentulotuen asiakas palaa asunnon menettämisuhassa takaisin "luukulle"?

– Se on yksi mahdollisuus eli kierrätetään toimeentulotukiasiakas takaisin toimeentulotukiluukulle. Tai sitten hän menettää asunnon. 

Omavastuu otettiin käyttöön vuonna 1995 seitsemän prosentin suuruisena ja se poistettiin käytöstä vuonna 2006. 

– Järjestelmä ei saavuttanut tavoitettaan, joka oli kannustaa toimeentulotuen asiakkaita muuttamaan halvempiin vuokra-asuntoihin, kertoo STM:n ylitarkastaja Jaakko Ellisaari. 

Syynä siihen, miksi tavoitteiseen ei päästy, johtui kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteesta.