Pitäisikö kiusaaja voida siirtää toiseen kouluun? Professori: "Ei ole tosimaailmaa, että olisi se yksi paha kiusaaja"

Kansanedustaja Tiina Elovaara (ps.) on jättänyt lakialoitteen, joka helpottaisi kiusaajan siirtämistä toiseen kouluun. Nyt lähtijä on yleensä uhri, kiusaamisen kohde. 

Aloitteen on allekirjoittanut yli puolet kansanedustajista on allekirjoittanut aloitteen.

Kiusaaminen on monisyinen vyyhti

Koulukiusaamisen kitkemiseen kehitetyn KiVa Koulu -hankkeen johtaja professori Christina Salmivalli epäilee aloitteen hyötyjä. 

– Ei ole tosimaailmaa, että olisi se yksi paha kiusaaja. Useimmiten on porukka, joka kiusaa. Kenet silloin siirrettäisiin? 

Salmivallin mukaan kiusaaja usein jatkaa kiusaamista myös uudessa koulussa. Näin ongelma vain siirrettäisiin muualle. 

Myös kehittämispäällikkö Nina Lahtinen opettajien OAJ:sta kuvaa kiusaamista monisyiseksi vyyhdeksi: kuka kannusti, kuka totteli, kuka vain hiljaisesti hyväksyi. 

Kiusaamisesta väitellyt erikoissuunnittelija Päivi Hamarus Keski-Suomen ely-keskuksesta sen sijaan pitää hyvänä, että koulun vaihtaminen olisi yhtenä työvälineenä mukana. 

Jos lievät keinot kuten puhuttaminen eivät tepsi, koululla on oltava muita, asteittain kovenevia puuttumisen tapoja. Niiden on oltava kaikkien osapuolten tiedossa. Näin kiusaajalle voidaan osoittaa, missä kohtaa asteikkoa ollaan menossa ja mihin kiusaamisen jatkaminen johtaa. 

Erityisesti haja-asutusalueen kunnissa tosin on yleensä vain yksi yläkoulu, jolloin toiseen kouluun siirto olisi hankala ratkaisu ja tietäisi vähintään pitenevää koulumatkaa. 

Kaikki muut paitsi ope tietävät 

Vaikka opettajat kertovat puuttuvansa kiusaamiseen, helpoiten tartutaan esimerkiksi yksittäisiin ilkeilyihin välitunnilla. 

Usein koko luokka tietää, miten kurjasti yhtä oppilasta kohdellaan, mutta kiusaamisen laajuus jää aikuisten silmiltä piiloon, Salmivalli sanoo. 

Ratkaisevaa olisi luoda yhteisöllinen ilmapiiri, jossa kiusaamista ei sallita, vaan se on vain noloa eikä mikään keino päästä esimerkiksi luokan "kovaksi kundiksi". 

Salmivallin mukaan suurin osa kiusaajista lopettaa, kun käyttäytymiseen puututaan. Olennaista on, että myöhemmin järjestetään seurantatapaaminen, jossa varmistutaan siitä, että kiusaaminen todella on loppunut. 

Jos oppilas uskaltautuu kertomaan joutuvansa kiusatuksi, on hänen Hamaruksen mukaan voitava luottaa, että kertomisesta on oikeasti apua. 

– Usein kiusaaminen vain pahenee. Silloin viesti on selvä: enää ei uskalleta kertoa. 

Mahdollisuutta ei juuri käytetty 

Jo nyt opetuspaikkaa voi lain mukaan vaihtaa, kunhan siihen on perusteltu syy. Järjestämispaikaksi voidaan osoittaa toinen koulu tai vaikka koti. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty vain vähän. 

OAJ puuttuisi Lahtisen mukaan kiusaamiseen ennemmin peruskoulujen rehtorien toimivaltaa kasvattamalla. 

Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa rehtori voi evätä oppilaalta opetuksen enintään kolmeksi päiväksi, jos oppilas on itselleen tai muille vaaraksi. 

Valmisteilla on lisäksi muutos, joka toisi näiden koulujen rehtoreille oikeuden erottaa oppilas kurinpitorangaistuksena määräajaksi. OAJ toivoo, että peruskoulujen rehtorit saisivat nämä samat oikeudet. 

Erotettu oppilas saisi määräajan opetusta toisessa koulussa, minkä jälkeen hän voisi palata entiseen oppilaitokseensa.