Kansanedustaja Marko Kilpi ihmettelee, miten löysästi yhtä maailman parhaista koulujärjestelmistä valvotaan. Vanhempainliiton toiminnanjohtaja puolestaan ei lähtisi ensimmäisenä muuttamaan lakeja koulukiusaamisen kitkemiseksi.
Kaksi kokoomuksen kansanedustajaa jätti maanantaina hallitukselle toimepidealoitteet koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Kansanedustaja Marko Kilpi ehdottaa, että koulukiusaamisen uhrilla tulisi olla lain takaama oikeus vaatia korvauksia, mikäli koulutuksen järjestäjä ei ole puuttunut kiusaamiseen riittävän tehokkaasti.
Oppilailla on tällainen mahdollisuus esimerkiksi Ruotsissa. Siellä korvausten maksamisesta antaa suosituksen valvova lapsi- ja oppilasviranomainen. Suositellut korvaussummat vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta yli 20 000 euroon. Jokainen korvaustapaus käsitellään yksilöllisesti. Maksajana toimii käytännössä kunta, kaupunki tai yksityiskoulu.
Koulujen valvonta riittämätöntä
Kokoomuksen kansanedustaja, aiemmin poliisina työskennellyt Marko Kilpi pitää ongelmana sitä, että erikseen koulujen toimintaa valvovaa viranomaista ei Suomessa ole.
– Ehkä täällä on perinteisesti ajateltu, että koulu on sellainen omaa tehtäväänsä toteuttava instituutio, jota ei tarvitse valvoa. Mielestäni se on mennyttä aikaa ja valvonnan puuttuminen on vähän outoakin, kun koulujärjestelmämme on kuitenkin maailman kärkeä, Kilpi toteaa.
Kilven mielestä koulukiusaamiseen puuttumista haittaa erityisesti se, että riittävän yhtenäiset käytännöt puuttuvat. Linjausten pitäisi olla yhtenäisiä vähintään kunnan tasolla ja niiden pitäisi olla mitattavissa.
– Kaupungin ja jopa kaupunginosan sisällä voi olla eroja siinä, miten kiusaamista hoidetaan. Se asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan eikä ole millään tavalla hyväksyttävää, sanoo Kilpi.
Pitkälle edenneiden kiusaamistapausten ratkaisemiseen kansanedustaja ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi sovittelutoimistoja, joissa ratkotaan riita-asioita.
– Pahimmassa tapauksessa vanhemmatkin ovat jo napit vastakkain, ja silloin koulun keinot eivät enää välttämättä riitä. Sovittelutoimisto olisi siinä tilanteessa paras mahdollinen.
Kiusaaja vaihtaisi koulua eikä kiusattu
Kansanedustaja Terhi Koulumies (kok.) jätti samana päivänä Kilven kanssa oman toimenpidealoitteensa. Koulumiehen mielestä lakia pitäisi korjata niin, että koulukiusaamiseen syyllistynyt oppilas voitaisiin tarvittaessa siirtää toiseen kouluun. Usein koulua vaihtava oppilas on kiusattu, mikä koetaan epäoikeudenmukaiseksi.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes muistuttaa, että kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun on jo nyt mahdollista. Muutenkaan hän ei lähtisi ensimmäisenä muuttamaan lainsäädäntöä, vaan korostaa ennaltaehkäisyä kouluissa. Mahdollisuus korvausten hakemiseen ei myöskään ole hänestä nyt ajankohtainen kysymys.
– Kouluissa pitäisi pysytä luomaan sellainen positiivinen ja yhteisöllinen toimintakulttuuri, ettei kiusaamista syntyisi, Siimes sanoo.
Yleisesti koulukiusaamiseen puuttuminen on Siimeksen mielestä hyvällä tasolla Suomessa. Ongelma ei ole välttämättä asenteissa, vaan taidoissa.
– Opettajan on oltava hereillä siinä vaiheessa, kun lapset alkavat ryhmäytyä. Opettajalla täytyy olla osaamista ja keinoja rakentaa toimiva ryhmä, sanoo Siimes.