Pitääkö suomalaisten digitaidoista olla huolissaan? Tämä avaintaito tulisi jokaisella olla

Pitäisikö suomalaisten digitaidoista olla huolissaan? Entä kenen vastuulla on yksilön digiosaaminen?

Digi- ja väestötietoviraston järjestämällä Digitaitoviikolla 16.–20.5.2022 pohditaan tänä vuonna, pitäisikö suomalaisten digitaidoista olla huolissaan. Digituen johtavan asiantuntijan Minna Piiraisen mukaan osaamisesta on syytä olla ainakin hieman huolissaan.

– Digitalisaation valtavan nopea tahti haastaa meidät ihmiset. Tarvitaan paljon erilaista osaamista, jotta pärjäisimme myös tulevaisuudessa. Eikä kyse ole pelkästään käyttäjätason taitojen kasvattamisesta. Keskustelua on tärkeä käydä kehittäjäpuolen vastuukysymyksistä lähtien aina rahoitus- ja organisointikysymyksiin sekä teknologiavalintoihin asti, Piirainen kertoo viraston tiedotteessa.

Lue myös: Uberin nimissä leviää petollisen uskottava huijaus – "Tämä on selkeä suuntaus"

"Haastaa osaamisen"

Piirainen vieraili myös Uutisaamussa yhdessä Someturvan toimitusjohtajan, sosiaalipsykologi Suvi Uskin kanssa.

– EU-tasoisten tutkimusten mukaan suomalaisilla on äärettömän hyvät digitaidot, mutta haluaisin aina muistuttaa siitä, että tämä digin tempo on niin kova. Kaikki muuttuu ja kehittyy ihan päivittäin ja viikottain, siis koko ajan tapahtuu muutoksia. Se haastaa sen meidän osaamisen, Piirainen huomauttaa.

Uski on samaa mieltä.

– Ne muutokset ovat sellaisia, että ne osaavimmatkaan eivät välttämättä osaa reagoida näissä muutoksissa oikein. Sitä suunnan näyttämistä kaivataan, Uski sanoo.

Lue myös: Asiantuntija kehottaa: Ota kaksivaiheinen tunnistautuminen käyttöön nyt – tästä on kyse

Tämä on avaintaito, joka jokaisella pitäisi olla

Piiraisen mukaan ympäristö muuttuu koko ajan ja jatkuvasti tapahtuu jotain uutta.

– Esimerkiksi paljon on puhuttu turvallisuustilanteen muutoksista, niin meillä on tämän vuoden aikana tullut ihan uudeksi digitaidoksi se, että ymmärrämme esimerkiksi informaatiovaikuttamista. Ei tämä ollut vielä esimerkiksi joulukuussa tai vuosi sitten sellainen kuuma puheenaihe, että puhutaan informaatiosodankäynnistä ja siihen liittyvistä asioista, jotka näyttäytyvät ihan meidänkin arjessa.

Mutta miten uusien verkkouhkien pyörteessä sitten pärjää?

– Kriittinen medialukutaito on semmoinen avaintaito, jonka avulla me tavallaan katsotaan sitä mediamaailmaa, ja meidän pitäisi pystyä erottamaan, mikä on totta ja mikä on väritettyä uutista. Meidän pitäisi olla tarkkana ja aina pohtia sitä, että mikä oli vaikkapa jonkun uutisen lähde, Piirainen huomauttaa.

Entä miten medialukutaito korostuu sosiaalisessa mediassa? Entä mitkä asiat vaikuttavat ihmisen digiosaamiseen? Kenen vastuulla ihmisen digitaidot ovat? Mitä on inhimillisyys verkkoympäristössä? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!

Lue myös: Kybertaistelu kiihtyy – asiantuntijat arvioivat suomalaisiin kohdistuvia uhkia: "Mielestäni kokeiltu sitä, miten me reagoimme"

Lue myös: Kyberturvallisuusfirman taulukko kertoo, miten nopeasti salasanasi murretaan

Katso myös alla olevalta videolta, millaisiin asioihin jokaisen internetissä liikkuvan ja älypuhelinta käyttävän täytyy nyt varautua.

7:41Mitä tarkoittaa hybridivaikuttaminen? Millaisten asioiden pitäisi saada hälytyskellot soimaan netissä? Millaisia erilaisia vaikuttamisen keinoja tällä hetkellä käytetään? Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku vieraili aiemmin Viiden jälkeen -ohjelmassa kertomassa siitä, miten jokainen voi varautua somessa, netissä ja jopa tekstiviesteissä ja sähköposteissa vastaan tuleviin vaikuttamisyrityksiin ja kuinka eri tilanteissa pitää toimia.

Osittainen lähde: Digi- ja väestötietovirasto