Kaikenlaiset palvelut siirtyvät jatkuvasti yhtä selkeämmin digitaaliseen ympäristöön. Kaikille digiasiat eivät kuitenkaan ole niin selvää kauraa.
Huomenta Suomessa pohdittiin iäkkäämpien kansalaisten digiosaamisen tasoa. Tilastokeskus on arvioinut, että Suomessa on jopa satojatuhansia, joilla ei ole riittäviä digitaitoja.
– Siellä on hyvin monenlaisia ihmisiä. On ihmisiä, jotka eivät ole missään kohtaa elämäänsä digilaitteisiin koskeneetkaan, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Digitalisaatio etenee Suomessa vauhdilla. Topo on laatinut vuosikertomuksen valtioneuvostolle, jossa ilmaisee huolensa, että yhteiskunta on unohtanut iäkkäämpien kansalaisten tarpeet digiasioissa.
– Iäkkäimpien unohtaminen näkyy digitalisaation nopeassa kehityksessä sillä tavalla, että meillä ei ole mitään kansallista suunnitelmaa siitä, että millä tavalla iäkkäiden digituki järjestetään ja turvataan yhdenvertainen oikeus asioida ilman digiä, Topo arvioi.
Lue myös: Jopa sadattuhannet suomalaisvanhukset ajautuvat umpikujaan, koska netinkäyttö on liian vaikeaa – "Pankkeihin liittyen tulee aika karuja yhteydenottoja"
Digiosaamisesta on pidettävä huolta
Topo uskoo, että koko yhteiskunnan toiminnan kannalta olisi tärkeää, että iäkkäämpienkin digiosaamisesta huolehtimisesta pidettäisiin huolta.
Hän muistuttaa, ettei digitalisaatio aiheuta haasteita pelkästään vanhemmalle väelle, vaan nuorempienkin ihmisten joukossa on ihmisiä, joiden taidot eivät riitä digiasioiden kanssa pärjäämiseen.
– Kaikkien, joilla on älypuhelin, kannattaa miettiä hetken sitä, että entä jos se puhelin olisi kokonaan toimintakyvytön viikon ajan. Tämä ehkä auttaa ymmärtämään tätä tilannetta, Topo haastaa.
Tällöin esimerkiksi pankkiasiat täytyisi hoitaa jollain muulla tavalla, koska verkkopankkiin ei puhelimella voisi kirjautua. Ensiksi pitäisi selvittää, missä on fyysinen pankkikonttori ja mitkä ovat sen aukioloajat.
– Jos pitää löytää yhteistietoja, vaikka sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin niitä ei silloin etsitä verkosta, vaan toivottavasti kotiin olisi tullut lehti hyvinvointialueelta, josta nämä tiedot sitten löytyvät, Topo nostaa toiseksi esimerkiksi.
Topo muistuttaa, että kyseessä olevat asiat ovat yleensä hyvin arkisia asioita.
Lue myös: Pitääkö suomalaisten digitaidoista olla huolissaan? Tämä avaintaito tulisi jokaisella olla
Maan sisällä vaihtelua
Tilanne vaihtelee kunnittain hyvinkin paljon.
– Lopputulos on se, että meillä on suurta eriarvoisuutta. Osa kunnista ei tätä juurikaan edistä. Sen myötä meillä iäkkäät ihmiset ja ylipäätään työelämän ulkopuolella olevat ihmiset ovat aika eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat, Topo kertoo.
Eriarvoisuutta on siis myös iäkkäiden välillä. Korkeammin koulutetut ja työelämässä digitaitoja oppineet yli 70-vuotiaat ihmiset ovat paremmassa asemassa kuin ne, joilla on matala, perusasteen koulutus. Heistä vain kolmasosa pystyy Topon mukaan asioimaan itsenäisesti.
– Tähän on tullut uudenlainen iäkkäiden ihmisten keskinäinen eriarvoisuus, Topo kertoo.
Katso haastattelu kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta! Selvitimme myös kansalaisten digiosaamisen tasoa jalkautumalla Espooseen.