Harvaan asuttu Grönlanti on nousemassa suurvaltojen yhä kasvavaksi kiinnostuksen kohteeksi, mikä on tiivistynyt sisäpoliittisessa kiistassa saarella sijaitsevan Kvanefjeldin kaivoshankkeessa.
Tanskan reilun 50 000 asukkaan itsehallintoalueella järjestettiin huhtikuussa aikaistetut vaalit kaivoshankkeeseen kytkeytyvän kiistan vuoksi.
Kiista sai alkunsa, kun australialainen yritys Greenland Minerals pyrki hankkimaan luvan kaivoshankkeelleen Grönlannin eteläosassa sijaitsevassa Kvanefjeldissa. Kaivoshankkeeseen kytkeytyi suurvaltapoliittisia intressejä, sillä Greenland Mineralsin suurin omistaja on kiinalainen Shenghe Resources Holdings.
Kaivoshanke on globaalisti erittäin merkittävä, sillä kaivoksessa on katsottu olevan potentiaalia nousta yhdeksi maailman suurimmista harvinaisten maametallien tuottajista.
Kaivoshanke herätti kuitenkin vastustusta, sillä sen pelättiin aiheuttavan suuria ympäristösaasteita. Tilanne eskaloitui jopa pommiuhkaukseen maan hallitusta kohtaan. Kaivoksen puolustajat taas katsoivat, että kaivos lisäisi Grönlannin työllisyyttä merkittävästi ja sitä myöten saaren itsenäisyyttä emämaa Tanskasta.
"Joistakin tuntuu, että istutaan ison rahakasan päällä"
Kiista kaivoksesta johti lopulta osaltaan aikaistettuihin vaaleihin huhtikuun alussa. Vaalit voitti vasemmalle nojaava ja ympäristöä puolustava Inuit Ataqatigiit -puolue.
Puolueen keskeinen teema oli vastustaa Kvanefjeldin kaivoshanketta, ja se keräsi peräti 37 prosenttia äänistä.
Pian vaalivoiton jälkeen puolueen nuori johtaja Mute Bourup Egede, 34, ilmoitti Tanskan yleisradiolle, että tulos tarkoittaa sitä, että kaivosprojekti ei tule etenemään.