Harvaan asuttu Grönlanti on nousemassa suurvaltojen yhä kasvavaksi kiinnostuksen kohteeksi, mikä on tiivistynyt sisäpoliittisessa kiistassa saarella sijaitsevan Kvanefjeldin kaivoshankkeessa.
Tanskan reilun 50 000 asukkaan itsehallintoalueella järjestettiin huhtikuussa aikaistetut vaalit kaivoshankkeeseen kytkeytyvän kiistan vuoksi.
Kiista sai alkunsa, kun australialainen yritys Greenland Minerals pyrki hankkimaan luvan kaivoshankkeelleen Grönlannin eteläosassa sijaitsevassa Kvanefjeldissa. Kaivoshankkeeseen kytkeytyi suurvaltapoliittisia intressejä, sillä Greenland Mineralsin suurin omistaja on kiinalainen Shenghe Resources Holdings.
Kaivoshanke on globaalisti erittäin merkittävä, sillä kaivoksessa on katsottu olevan potentiaalia nousta yhdeksi maailman suurimmista harvinaisten maametallien tuottajista.
Kaivoshanke herätti kuitenkin vastustusta, sillä sen pelättiin aiheuttavan suuria ympäristösaasteita. Tilanne eskaloitui jopa pommiuhkaukseen maan hallitusta kohtaan. Kaivoksen puolustajat taas katsoivat, että kaivos lisäisi Grönlannin työllisyyttä merkittävästi ja sitä myöten saaren itsenäisyyttä emämaa Tanskasta.
"Joistakin tuntuu, että istutaan ison rahakasan päällä"
Kiista kaivoksesta johti lopulta osaltaan aikaistettuihin vaaleihin huhtikuun alussa. Vaalit voitti vasemmalle nojaava ja ympäristöä puolustava Inuit Ataqatigiit -puolue.
Puolueen keskeinen teema oli vastustaa Kvanefjeldin kaivoshanketta, ja se keräsi peräti 37 prosenttia äänistä.
Pian vaalivoiton jälkeen puolueen nuori johtaja Mute Bourup Egede, 34, ilmoitti Tanskan yleisradiolle, että tulos tarkoittaa sitä, että kaivosprojekti ei tule etenemään.
– Kansa on puhunut, hän sanoi Tanskan yleisradion haastattelussa.
Arktiseen alueeseen perehtynyt Ulkopoliittisen instituutin varajohtaja ja hallintojohtaja Samu Paukkunen sanoo, että kiista Kvanefjeldin kaivoksesta kuvaa grönlantilaisen yhteiskunnan dynamiikkaa laajemmin.
– Grönlannissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat nähdä saaren jatkavan perinteisin elinkeinoin ja panostavan kestävään kehitykseen. Toisaalta siellä on paljon työttömyyttä ja tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Saarella on uskomattomat luonnonvarat, joten joistakin tuntuu, että istutaan ison rahakasan päällä, jota ei ole päästy hyödyntämään, hän sanoo STT:lle.
"Aikamoinen turbulenssi menossa"
Grönlannin sijainti ja luonnonvarat ovatkin saaneet suurvallat kiinnostumaan yhä enemmän saaresta.
Kvanefjeldin kaivoshankkeen taustavoima Kiina on ollut jo jonkin aikaa hyvin kiinnostunut Grönlannista, mitä Yhdysvallat puolestaan on seurannut huolestuneena. Grönlannissa sijaitsee Yhdysvaltain lentotukikohta Thulen, jota on pidetty strategisesti yhä tärkeämpänä.
Kiina on muun muassa havitellut lentokenttien rakentamista saarelle, mikä on nostanut niin Yhdysvaltain kuin Tanskan selkäkarvat pystyyn. Kiinan on pelätty havittelevan saaresta itselleen aluetta, johon tukeutua.
Tulevaisuudessa se, mihin suuntaan Grönlanti päättää nojata paikallisesti ja globaalisti onkin suurvaltojen valtakamppailussa merkittävä kehityskulku.
– Tuntuu, että Grönlannissa on aikamoinen turbulenssi menossa. Grönlannin asukkaat haluavat kuitenkin itse päättää kohtalostaan, eikä alue ole helposti kuitenkaan kallistumassa mihinkään suuntaan, Paukkunen tiivistää.