Näkymättömän Ninnin koskettava tarina sulattaa sydämet: "Tiesin, että jossakin vaiheessa se muuttuu näkyväksi" – Suomessa on tuhansia kodittomia kissoja

Mella Karppinen käy tervehtimässä Ninniä päivittäin: "Silitän häntä usein lelukeppiin kiinnitetyllä harjalla tai pelkästään juttelen niitä näitä".

Nykyään Ninni uskaltautuu esille turvapaikastaan yhä useammin.

– Kun näin sen ensimmäisen kerran, tiesin, että se on Näkymätön Ninni. Tiesin myös, että jossakin vaiheessa se vielä muuttuu näkyväksi.

– Parasta tässä työssä on se, kun näkee, että kissa kesyyntyy. Se on paras palkinto ikinä. On todella arkoja kissoja, jotka vain puhkeavat kukkaan, Karppinen kertoo.

Ninni vältteli myös ihmisen katsetta

Karppinen ei pidä mahdottomana sitä, että Ninni olisi kokenut ulkona asuessaan väkivaltaa.

– Saattaa olla näin, kun se oli niin arka ja vältteli ihmisen katsetta. Ei saanut tulla lähelle, eikä koskea. Sillä ei selvästikään ollut positiivista mielikuvaa ihmisistä. Sitä on saatettu hätistellä. Aina näissä tapauksissa on se pelko, että miten vakava trauma taustalla on, Karppinen sanoo.

– Ninni on anteeksiantavainen kissa ja pystyy antamaan luottamuksen ihmisille uudelleen, hän jatkaa.

Myöhemmin Ninnille tehdään vielä eläinlääkärin hammastutkimuksen avulla ikäarvio ja sen jälkeen se on valmis luovutettavaksi eteenpäin uuteen kotiin – kunhan se ensin tottuu ihmisiin.

Suomessa vaeltaa tuhansia kulkukissoja

Etelän maissa kulkukoirat aiheuttavat päänvaivaa, mutta Suomen "kansallis-kulkueläimenä" voidaan pitää kissaa. Eläinsuojelusta arvioidaan, että Suomessa on tuhansia kulkukissoja.

– Löytökissoja menee vuosittain löytöeläintaloille noin kymmenen tuhatta. Sen lisäksi on vielä puolivillit niin sanotut populaatiokissat, jotka lisääntyvät vapaasti. Niitäkin on varovaisen arvion mukaan kymmenen tuhatta – saattaa olla paljon enemmänkin, kertoo SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli.

– Kyllä pidän sitä vakavana ongelmana, hän toteaa.

Kyseessä on ympärivuotinen ilmiö

Karppinen kertoo, että joillakin asuinalueilla saattaa olla jopa sadan kissan populaatio, mikäli ihmiset eivät seuraa tilannetta ja ilmoita kissaongelmasta eteenpäin.

– Populaatiot kasvavat herkästi. Kyllä tämä on ympärivuotinen kriisi. "Kesäkissa" ei enää terminä toimi. Ulkona on myös varmasti paljon kissapopulaatioita, mitä ei ole löydetty, Karppinen pohtii.

Kulkukissoilla tavataan paljon sairauksia

Pulli kertoo, että kulkukissat ovat usein heikossa kunnossa.

– Niillä on erilaisia sairauksia, kuten virustartuntoja, paleltumia ja sisäsiittoisuuden tuomia sairauksia.

Karppinen täsmentää, että kulkukissoilla tavataan esimerkiksi "kissojen aidsia" eli FIViä.

– Testaamme kissat FIVin ja kissojen leukemian varalta. Luovutamme kissat vastuullisesti eteenpäin uusiin koteihin, eli ne on leikattu, sirutettu rokotettu ja madotettu. Välillä meille tulee todella pahasti matoisia kissoja, Karppinen sanoo.

– Rabiesta ei ole Suomessa tavattu pitkiin aikoihin, mutta aina se riski on olemassa. Varsinkin itärajalla, kun kissat liikkuvat vapaasti, sieltä voi sellainenkin tartunta jonkun mukana tulla. Erilaiset kissalta toiselle tarttuvat taudit ovat riski kaikkialla Suomessa, Pulli kertoo.

Kulkukissan ruokkimista ei kannata aloittaa

SEYltä kehotetaan ottamaan yhteyttä paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen tai esimerkiksi löytöeläinkotiin, jos törmää kulkukissaan.

– Jos tiedossa on, ettei se ole mikään naapurin kissa, niin kannattaa ehdottomasti toimittaa se löytöeläinpaikkaan, Pulli sanoo.

Pulli ei suosittele kissojen ruokkimista, sillä sellainen vain edesauttaa populaation kasvamista.

– Silloin ne saattavat synnyttää ruokintapaikalle pentueen ja ruokkia pentuja. Se on tuhoisa tapa auttaa eläimiä. Kissat pitäisi saada sieltä heti talteen löytöeläintaloon.