Mainos

Pikavippien aiheuttamat velat ovat todellinen ongelma – peliongelmaiset suurimmassa ahdingossa: "Ihmisellä pitää olla hyvät kuukausitulot, että niistä voisi selviytyä"

7:24
Miten pikavippejä suitsiva laki puree? Aiheesta keskustelemassa Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tekemän selvityksen mukaan pikavippien runsas tarjonta ja helppo saatavuus ovat pahentaneet peliongelmia. 

Selvityksien mukaan pikavippien käyttö on lisääntynyt apuun hakeutuvien peliongelmaisten keskuudessa etenkin pääkaupunkiseudulla.

Tutkimuspäällikkö Anu Raijaksen mukaan trendi on reagointia vaativa hälytysmerkki, vaikka tuloksia ei voi suoraan yleistää koskemaan koko maan tai apua hakematta jättäneiden peliongelmaisten tilannetta.

– Peliongelmaiset voivat joutua vippaamaan rahaa esimerkiksi ruokaan tai vuokraan. Pelaaminen on toki tällöin syy, miksi velkaa haetaan.

Vipit ja velkamäärät kasaantuvat

Selvitykseen haastateltiin peliongelmaisten parissa työskenteleviä. He olivat yksimielisiä siitä, että pikavippien runsas tarjonta ja helppo saatavuus ovat pahentaneet peliongelmia.

Haastateltavat totesivat, että kynnys velanottoon madaltuu ripeästi ensimmäisen otetun pikavipin jälkeen. Pikalainojen käyttö kasaantuukin Peliklinikan asiakkaiden keskuudessa.

Kaikista pikavippejä käyttäneistä asiakkaista hieman yli 40 prosenttia oli ottanut yli 20 vippiä. Korkeintaan kolme vippiä oli ottanut vain vajaa kymmenes.

Myös peliongelmissa valtakunnallisesti auttavan Peluurin saamissa yhteydenotoissa maininnat velkaantumisesta ovat yleistyneet ja velkamäärät kasvaneet 2010-luvun aikana, kertoo Peluurin päällikkö Inka Silvennoinen.

Hän toivoo pelihaittojen ehkäisyyn kansallista rahapeliohjelmaa.

– Mainontaan tulisi pystyä puuttumaan. Se on varsin aggressiivista sekä pikavippien että rahapelien osalta, Silvennoinen sanoo.

Luottorekisteri työn alla

Velkaantumista on pyritty ehkäisemään suitsimalla kulutusluottojen korkoja. Syyskuun alussa voimaan tullut laki määrää, että kuluttajaluoton koroksi saa sopia korkeintaan 20 prosenttia.

KKV:n Raijas pitää korkokattoja riittämättömänä toimena velkaongelmien ratkaisemiseksi. Syynä on luottojen helppo saatavuus.

– Kun tällaista rahoitusmuotoa ei ollut, velaksi pelaaminen ei ollut mahdollista.

Lainakorkojen rajaaminen saa kritiikkiä myös KKV:n selvityksessä haastatelluilta. Kun alle 2 000 euron lainojen korkoja rajattiin lailla vuonna 2013, peliongelmaiset siirtyivät suurempien, erissä myönnettävien luottojen pariin, he perustelevat.

Raijas toivoo, että Suomeen saataisiin positiivinen luottorekisteri, josta luottoyhtiö näkisi lainanhakijan aiemmat velat. Rekisteriä ehdotti viime vuoden syyskuussa oikeusministeriö.

– Kun ihmisellä on kymmeniä luottoja, on maalaisjärjen mukaan selvää, että ihmisellä pitää olla aika hyvät kuukausitulot, että niistä voisi selviytyä, Raijas toteaa.

Antti Rinteen (sd.) hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut positiivisen luottorekisterin käyttöönottoon hallituskauden aikana.

Video: Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoi elokussa Huomenta Suomi -ohjelmassa, miten pikavippejä koskeva laki toimii. 

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja