Teknisesti valvottuja lähestymiskieltoja ei juuri ole määrätty. Poliisi uskoo, että se on pärjännyt lievemmillä keinoilla.
Teknisesti valvotut lähestymiskiellot tulivat mahdolliseksi vuoden 2023 syksyllä. Siitä tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä on määrätty yhteensä yhdeksän sähköisesti valvottua lähestymiskieltoa.
Teknisesti valvotusta lähestymiskiellosta toivottiin apuvälinettä, joka ehkäisisi lähestymiskiellon rikkomisia ja niihin liittyviä vakavampia rikoksia.
Toteutunut määrä on pieni verrattuna esimerkiksi siihen, että hallituksen esityksessä kerrottiin lakia säädettäessä, että valvonta voisi karkeasti arvioiden kohdistua vuosittain noin 50 laajennettuun lähestymiskieltoon määrättävään henkilöön.
Nilkkapanta ilmoittaa, jos lähestymiskieltoa rikotaan
Lain ansiosta käräjäoikeus voi määrät henkilön kantamaan laitetta laitetta, joka hälyttää viranomaiselle, jos lähestymiskieltoon määrätty menee kielletylle alueelle. Laite on pienehkö, hieman sykevyötä muistuttava laite, joka kiinnitetään yleensä nilkkaan.
Teknisesti valvottua lähestymiskieltoa ei voi anoa kuka vain, vaan tuomioistuin päättää asiasta poliisin tai muun pidättämiseen oikeutetun virkamiehen vaatimuksesta. Teknisesti valvottu lähestymiskielto voidaan määrätä, jos se on välttämätöntä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhan torjumiseksi eikä se ole toimena kohtuuton.
Toteutuneiden teknisesti valvottujen lähestymiskieltojen määrä ei ole jakautunut tasaisesti. Tilastojen mukaan viime vuonna Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella määrättiin kolme teknisesti valvottua lähestymiskieltoa, joka tarkoittaa siis kolmasosaa koko historian kaikista tällaisista kielloista.
– Ei siihen varmaan sen kummempaa selitystä ole, kuin että Itä-Suomen poliisilaitoksen alueelle on sattunut enemmän tapauksia, joihin on käyttöä, arvioi MTV Uutisille rikosylikomisario Kari Kuokkanen Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Hän uskoo, että tapausten vähäistä määrää selvittää se, että poliisilla on käytössään muita, vähemmän järeitä toimenpiteitä, joilla puuttua ihmisten toimintaan.
– Jos (teknisesti valvottujen lähestymiskieltoja) on vähän, todennäköisesti asia on silloin ratkennut näillä muilla keinoilla, hän sanoo.
Hän kuvailee teknisesti valvottua lähestymiskieltoa hyväksi keinoksi poliisille tapauksissa, joissa häirintä on tarpeeksi vakavaa ja usein toistuvaa.
Lue myös: Viime vuonna jalkapannalla valvottu mies hyökkäsi perheen kotiin lähestymiskiellosta piittaamatta
Kehitysjohtaja: Teknisesti valvotut lähestymiskiellot toimineet
Kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä muistuttaa, että sähköisesti valvottu lähestymiskielto määrätään erityisen vakavissa tilanteissa, ei kevyin perustein. Silti määräysten pieni määrä hieman yllättää.
– Kyllähän me tietysti toivoimme, että tätä mahdollisuutta käytetään, kun näin hieno, uusi laki meillä on, Koivukangas kertoo MTV Uutisille.
Rikosuhripäivystyksen havaintojen mukaan teknisesti valvottu lähestymiskielto on ollut erinomainen apu niille, joiden suojaksi sellainen on määrätty.
– Se tuo sekä fyysistä että psyykkistä turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Se auttaa ihmisen elämänhallinnan palautumista, mahdollistaa myös vähän enemmän normaalia arkea: Silloin uskaltaa liikkua kotoa töihin ja kauppaan tai muille asioille.
– Suojattava saa itse laitteen, josta hän näkee, jos kieltoon määrätty tulee sille alueelle, joka on kielletty. He näkee myös, mistä suunnasta hän tulee, joten heillä on aikaa myös reagoida siihen, Koivukangas kuvailee.
Kokemus on myös, että teknisesti valvottu lähestymiskielto on toiminut tavoitteessaan, ainakin niissä tapauksissa, jotka ovat Rikosuhripäivystyksen tietoon tulleet: Ne, joiden turvaksi se on määrätty, ovat saaneet olla rauhassa.
– Ei ole tullut niitä lähestymisiä, että se on todellakin toiminut, Koivukangas kertoo.
Lue myös: Poliisi ei nähnyt riskejä, mies murhasi naisystävänsä: "Suomalainen rakenteellinen ihmisoikeusongelma"
Voisiko uhri hakea teknistä valvontaa tulevaisuudessa itse?
Rikosuhripäivystyksessä toivotaan, että teknisesti valvottua lähestymiskieltoa hyödynnettäisiin jatkossa enemmän, kun sen edellytykset täyttyvät.
Koivukangas toivoo myös, että tulevaisuudessa viranomaisen ei tarvitsisi olla teknisesti valvotun laajennetun lähestymiskiellon hakijana.
– Kyllä sitä ainakin voisi harkita, että kun saadaan lisää kokemusta, että kuinka valtavan hyvä hyöty tästä voi olla, että voisiko sitä hakea myös suojaa tarvitseva itse.
Lue myös: Kylmäävä tosiasia: Lähestymiskiellosta ei välttämättä ole uhrille mitään apua
11:44