Pieni lapsi pyörittelee ruokaa lautasellaan. Hän syö niukasti ja valikoi tarkkaan, mitä suuhunsa laittaa.
Huolestuneet vanhemmat maanittelevat vieressä ja yrittävät kaikin keinoin saada lasta syömään. He yrittävät jopa pakolla syöttää lasta. Vanhempia turhauttaa, kun lapsi ei syö.
- Monesti lapsen syömisongelmat eivät selity lapsen sairaudella, vaan syömishäiriöt liittyvät usein lapsen ja vanhemman välisiin vuorovaikutusongelmiin. Ne usein kulminoituvat ruokailutilanteisiin ja ovat koko perheelle raskas asia, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa Seinäjoen keskussairaalasta.
Osalle lapsista on jäänyt syömisongelma, vaikka esimerkiksi syömistä hankaloittanut sairaus olisi saatu hoidettua. Silloin jo pelkkä mikron kilahdus tai syöttötuoliin laittaminen voi ahdistaa.
Ruoka ei ole rangaistuskeino
Ruoka ei saa olla lapselle palkinto eikä rangaistus, korostaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Mirjami Mäntymaa.
- Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vahvemmin ruoka viestii hoivasta ja välittämisestä. Pieni vauva saa mahansa täyteen ja samalla olla äidin lähellä. Ruokailutilanne vahvistaa lapsen itsetuntoa ja kiintymyssuhdetta vanhempaan.
Syömisongelmista kärsivän taaperon kohdalla helpottaa monesti syömistilanteiden rauhoittaminen. Keinoja ovat esimerkiksi säännölliset ruoka-ajat, ruokailun keston rajoittaminen, koko perheen syöminen yhdessä sekä viihdykkeiden karsiminen ruokailun ajaksi.
-Pakkosyöttäminen ei paranna ketään. Jos ilmapiiri on ahdistunut, kiukkuinen ja jännittynyt, ei ruoka maistu kenellekään.
Valikoivassa syömisessä lapsen voi antaa tutustua erilaisiin ruoka-aineisiin ennalta ja sallia hänen leikkiä niillä.