Pienpetojen pyyntiansaan astuneen emokarhun kiinniottamisessa käytetään Suomen olosuhteissa testaamatonta ansaa, jonne mesikämmentä houkutellaan lihalla.
Pienpetorautoja tarttuu karhujen jalkaan yleensä vuosittain. Tänä vuonna tapauksia on ollut kaksi, viime vuonna ainakin yksi, toteaa Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimiston riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm.
Yleensä tällaisissa tapauksissa päädytään karhun lopettamiseen. Joensuun Sarvingin-Pirttivaaran alueella liikkuneelle karhulle etsitään nyt toisenlaista ratkaisua kolmen pennun vuoksi. Varsinaista hoppua raudan poistamiseen ei kuitenkaan ole.
– Raudan aiheuttama vamma on jo vakiintunut. Se on ylivuotinen vamma, sillä lihakset näyttävät kuihtuneilta. Se ei enää vaikuta karhun elämään niin merkittävästi kuin moni voisi kuvitella, Nyholm sanoo.
Nyholmin mukaan karhut ovat erittäin sitkeitä selviämään erilaisista vammoista. Esimerkiksi vakavat ampumavammatkaan eivät välttämättä päätä karhun elämää.
– Ikävä tuollainen rauta tietysti on sille karhulle, mutta kyllä se voi sen kanssa elää.
Karhu pitää ensin löytää
Karhupentueen tämänhetkisestä sijainnista ei ole tarkkaa tietoa. Emokarhun ansaan houkuttelun vaikeustasoa lisää myös se tosiasia, että alueella liikkuu muitakin karhuja.
– Kalustoa valmistellaan pyydystämistä varten. Lähdemme tutkailemaan, että mistä saataisiin kontaktia karhuun. Sitä varten laitamme pyyntilaitteeseen syötin, mutta emme vielä viritä sitä, riistakeskuksen Nyholm kertoo.
Emäkarhua yritetään houkutella metalliseen ansaputkiloon lihan avulla. Vastaavaa ansaa ei ole Suomessa aiemmin käytetty, Nyholm sanoo.
Kuinka todennäköisesti karhu sitten paistiansaan tepastelee?
– Sanotaanko näin, että jotkut menevät, toiset eivät. Karhu on hyvin fiksu elukka. Pitää katsoa ja kokeilla.
Pennutkin voivat mennä ansaan
Jos emokarhu saadaan kiinni, se aiotaan nukuttaa. Tämän jälkeen rauta poistetaan ja vammat tutkitaan. Sitten eläinlääkäri voi arvioida, onko karhu vielä elinkelpoinen, kertoo komisario Sami Joutjärvi Itä-Suomen poliisista.
Jos oikea karhu löytyy ja ansa laukeaa, niin nukutusryhmä on valmiudessa toimimaan, kertoo Nyholm.
Paikalle pyritään menemään mahdollisimman nopeasti siksikin, että näin nuoret pennut eivät suurpetotutkijoiden mukaan kovin pitkään ilman emoaan pärjää.
– Jos emo saadaan häkkiin, niin pennut jäävät kyllä suhteellisen lähelle. Niin ei tule käymään, etteikö emo löytäisi pentujaan, Nyholm uskoo.
On myös mahdollista, että emon sijaan ansaan tallustelee yksi pennuista.
– Sitä varten on mekanismi, jolla luukku voidaan nostaa ylös ja pentu pääsee ulos häkistä. Myös muiden karhujen kohdalla voidaan käyttää samaa keinoa, Nyholm sanoo.