Rahapelit syventävät taloudellista epätasa-arvoa usealla tavalla. Pienituloiset käyttävät rahapeleihin suuremman osan tuloistaan kuin hyvätuloiset, mutta pienituloiset myös saavat suhteessa keskimääräistä vähemmän rahapelituottoja omaan kotimaakuntaansa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.
THL:n vieraileva tutkija ja Turun yliopiston tohtorikoulutettava Tomi Roukka on ensi kertaa selvittänyt, miten pelaajien häviöistä kertyneet rahapelituotot jaettiin avustuksina eri maakuntiin. Tätä tietoa verrattiin kunkin asuinalueen pelaajien tuloihin ja muihin taustatietoihin.
– Pienempituloisten maakuntiin myönnettiin keskimäärin vähemmän avustuksia esimerkiksi urheiluun ja kulttuuriin sekä lasten ja perheiden, ikäihmisten ja työttömien hyväksi, Roukka sanoo.
– Tulokset viittaavatkin siihen, että Suomen rahapelijärjestelmä toimii tulonsiirtona vähävaraisemmilta varakkaammille.
Roukka ei halua tarkemmin arvioida, miten paljon rahapelijärjestelmä tulonjakoa vinouttaa – tähän tarvittaisiin koko verojärjestelmän arviointia.
– Mutta muihin maihin verrattuna rahapelituotoilla on suurempi merkitys Suomessa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää, mitä perää on kärjistetyssä yleistyksessä, että maaseudun vähävaraiset tukevat pelieuroillaan hyvätuloisten kaupunkilaisten oopperaharrastusta. Tässä tutkimuksessa ei tosin katsottu, ketkä rahapeliavustuksin tuettuja palveluja lopulta käyttävät.
Avustuksia eniten uusmaalaisille
Rahapelituotoista jaettavien avustusten määrä oli suurin Uudellamaalla asukasta kohti suhteutettuna, ja toisessa ääripäässä olivat maaseutumaiset kunnat.