RAY:n historiallinen tulos herättää kritiikkiä – "Ei estetä haittoja, vaan mennään tuotot edellä"
Rahapeliongelmia hoitava järjestö kritisoi kovaa tulosta tehnyttä Raha-automaattiyhdystystä. Sen mukaan suuri osa raha-automaattien tuotoista tulee peliongelmaisten taskuista.Lehtikuva
Julkaistu 18.02.2016 23:30
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Raha-automaattiyhdistys RAY teki vuonna 2015 historiansa parhaan tuloksen. Tämän johdosta RAY:n tuottoja käytetään yhteiskunnallisiin tarkoituksiin tänä vuonna yli 400 miljoonaa euroa.
RAY:n vuoden tuotot olivat yhteensä 796,3 miljoonaa euroa eli 19,9 miljoonaa euroa viime vuotta paremmat. Liikevoitto taas kasvoi 12,8 miljoonalla eurolla yhteensä 422,9 miljoonaan euroon. Arpajaisveroa RAY tilitti valtiolle 12 % tuotostaan eli vajaat 95,4 miljoonaa euroa.
Huipputuloksen myötä RAY:n tuloilla tuetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjä 315 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi sotien veteraanien hoitoa ja kuntoutusta varten Valtionkonttorille osoitetaan noin 110 miljoonaa euroa.
RAY:n tukia kohdistettiin päihde- ja riippuvuusjärjestöjen toimintaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Näistä osa koskee peliriippuvaisten palveluita.
Samaan aikaan RAY on kuitenkin osaltaan tuottamassa niitä ongelmia, joita se sekä monopoliasemallaan että voitoista jaettavilla tuilla on torjumassa.
Raha-automaattipelit ovat niin sanottuja korkean riskin pelejä, eli rahapelejä, jotka aiheuttavat muita rahapelejä herkemmin peliongelmia. Toinen merkittävä ryhmä ovat nettikasinot.
Peliongelmaisia auttavan Peluuri-palvelun kehittämispäällikkö Mari Pajulan mukaan tämä on ongelmallista haittojen kannalta. RAY:lle asetetaan suuria tuottotavoitteita, vaikka monopolijärjestelmämme keskeinen tavoite ja olemassaolon peruste on haittojen minimointi.
– Järjestelmämme ei aidosti pyri estämään haittoja, vaan eteenpäin mennään tuotot edellä, hän kritisoi.
Suomessa yli kolmella prosentilla rahapeliongelma
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuonna 3,3 prosentilla suomalaisista oli rahapeliongelma. Tämä tarkoittaa noin 124 000 henkilöä. Vastaava osuus vuonna 2011 oli 2,7 prosenttia. Yleisimpiä ongelmat ovat 18–34-vuotiailla.
Pajulan mukaan on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että mitä enemmän korkean riskin pelejä pelataan, sitä enemmän pelaamisesta seuraa ongelmia. Näyttöä on myös siitä, että peliongelmaan pureutuvat keinot ovat sellaisia, jotka väistämättä myös vaikuttavat alan tuottoihin.
RAY panostaa pelaamisen hallintatyökaluihin, mutta tätä strategiaa tulisi Pajulan mukaan tarkastella kriittisesti. Haittojen ehkäisyä tulisi toteuttaa monella tasolla. Tehokkaimmat keinot, kuten saatavuuden rajoittaminen, tulisi hänestä ottaa työkalupakkiin.
– Hyödyttömiä hallintatyökalut eivät ole ja niihin tulisi jatkossakin panostaa entistä enemmän. Halutessa voitaisiin kuitenkin tehokkaammin vähentää haittoja kanavoimalla vähemmän riskejä aiheuttavaan pelaamiseen ja pienempiin tuotto-odotuksiin.
Pajula toivoo ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi, että yhteiskunta tarjoaisi parempia palveluita pelinongelmaisille. Kevyitä tukitoimia on hyvin saatavissa, mutta alueellisesti hoidossa on puutteita.
Huono-osaiset pelaavat eniten
Vaikka jotain rahapeliä on pelannut viimeisen vuoden aikana 80 prosenttia suomalaisista, muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan viisi prosenttia pelaajista pelaa noin puolet kaikesta rahapeleihin käytetystä rahasta. Ison osan tästä ryhmästä voidaan olettaa olevan ongelmapelaajia.
Rahapeliongelma on yleisintä työttömillä, lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaisesti sairailla. He myös pelasivat eniten, useita kertoja viikossa ja kuluttivat muita enemmän rahaa pelaamiseen.
Toisin sanoen eniten pelaavat ne, joilla siihen vähiten olisi varaa.
RAY: Tavoitteena laaja hupipelaaminen
Raha-automaattiyhdistyksen yhteiskuntavastuupäällikkö Hannu Rinkinen myöntää, että RAY:n pelit kuuluvat niin sanottuun punaisten pelien luokkaan.
– Korkean haittariskin perusteina on yleisesti pidetty pelien nopeutta ja korkeaa palautusprosenttia. Lottoon ei samalla tavalla addiktoiduta, vaikka siinäkin voi hävitä merkittäviä summia rahaa.
RAY:n automaatteja on helposti pelattavissa esimerkiksi huoltoasemilla, kaupoissa ja ravintoloissa. RAY:n tavoitteena on ollut, että sen tuottoja maksaisi mahdollisimman suuri määrä ihmisiä, joiden pelaaminen olisi harmitonta.
– Tavoite on, että rahaa tulisi myös tahoilta, joilla ei ole ongelmia. Suomessa on eniten rahapelaajia Euroopassa, kun kasinomaissa pelaajien määrä on taas pienempi. RAY kehittää pelaamisen hallinnan välineitä asiakkaidensa käyttöön, hän toteaa.
Hitaille peleille ei kysyntää
Rinkisen mukaan pelien koukuttavuuden vähentäminen on hankalaa, koska peliongelma on usein monen eri tekijän summa. Palautusprosenttia laskiessa pelien hinta kasvaa, eikä tietyllä tavalla ole reiluakaan, ettei pelaaja saa niin paljon voittoja.
Pelien palautuksen ja rytmin hidastaminenkin on vaikeaa, koska peliongelma on usein monen eri tekijän summa. Rahapelit kilpailevat viihdemarkkinoilla ja muun maailman mukana myös ne ovat nopeutuneet. RAY teki jossain vaiheessa hieman hitaampia pelejä, mutta ne eivät Rinkisen mukaan kiinnostaneet kuluttajia.
– Esimerkiksi vihreäksi peliksi luokiteltu Pajatso oli yli 70 vuotta meidän repertuaarissa, mutta sille ei semmoisenaan ollut kysyntää, hän kertoo.
RAY:n teettämien kyselytutkimusten perusteella raha-automaatteja ongelmallisesti pelaavien määrä on vähentynyt kovemman pelaamisen siirtyessä nettiin. Nettipelaamiseen osuus RAY:n kokonaisliikevaihdosta on pieni, mutta sen osuus kasvaa suhteessa nopeiten, viime vuonna seitsemän prosenttia.
