Petteri Sihvonen lataa SM-liigan kolmesta huippuseurasta: Tämä traaginen uhkapeli vaarantaa mestaruushaaveet

Teen parhaillaan laajempaa analyysia SM-liigakauden 2023-2024 eri seurojen näkymistä ja voimasuhteista. Oman erikoiskäsittelynsä ansaitsevat maalivahdit, jotka joko lisäävät tai säilyttävät tai heikentävät joukkueen kilpailukykyä.

Traagisin mahdollinen on sellainen tilanne, jossa jokin seura kuuluu pelaajistonsa ja valmentajien puolesta peräti mestarikandidaatteihin, mutta mestaruuden voittamisen esteenä saattaa olla ykkösmaalivahdin tason riittämättömyys.

LUE MYÖS: Sihvonen: Tässä ovat SM-liigan siirtomarkkinoiden voittajat ja häviäjät – "Seuran tilanne on sekava"

Maalivahteja lukuun ottamatta papereissani mestaruudesta voisivat hyvinkin taistella käsillä olevalla sesongilla HIFK, Ilves ja Kärpät, mutta niiden ykkösmaalivahdit Roope Taponen (HIFK), Jakub Malek (Ilves) ja Niclas Westerholm (Kärpät) ovat liian suuria kysymysmerkkejä mestaruustaiston tiimoilta.

Taponen saa HIFK:ssa tukea kokeneilta joko Tomi Karhuselta tai Niko Hoviselta, ja nuori Eemil Vinni on hänkin taustalla laskuissa mukana. Taposessa on potentiaalia, toki, mutta tuntuu erikoiselta, että muutoin mestaruuteen tähtäävä organisaatio jättäytyy tällaisen maalivahdin varaan, jonka vielä pitäisi kehittyä ja ottaa ratkaiseva askel todella voittavaksi veskariksi.

Ilveksessä Malekin taustalla odottavat vuoroaan kokenut ruotsalainen Jonas Gunnarsson ja nuori tshekki Patrik Hamrla. Ennalta kolmikko Malek, Gunnarsson ja Hamrla ei aivan vakuuta. Malekin henkinen vuori kiivettävänään on kaiken kukkuraksi se, että häntä verrataan ja hän mahdollisesti itsekin vertaa Ilveksen edelliseen huippuveskariin, Oskarshamniin siirtyneeseen Marek Langhammeriin.

Kärppien Niclas Westerholm on, tohdin sanoa, paljon mainettaan huonompi jääkiekkomaalivahti. Oululaisten maalivahtivalmentajavelho Ari Hillin on tehtävä ihmeitä Westerholmin kanssa, jos seura mielii todella olla mukana mestaruustaistelussa. Nuorten Niklas Kokon ja Visa Vedenpään varaan Kärpät ei voi vielä laskea juuri mitään.

Taposta, Malekia ja Westerholmia tulee verrata niin ikään mestarisuosikkeihin kuuluvaan Tapparaan ja sen jo kaksi mestaruutta ja yhden CHL-mestaruuden torjuneeseen Kristian Heljankoon. Tässä vertailussa Taponen, Malek ja Westerholm vetävät huomattavasti lyhyemmän korren.

Pelicansin Jussi Olkinuoralla on saumat olla maalivahti, joka auttaa joukkuettaan mestaruuden tavoittelussa. Tosin – ja tämä on vain minun intuitiotani – Olkinuora on veteraani, jolle koppi tarttuu vain silloin, kun hän oikein jaksaa syttyä.

LUE MYÖS: Tyly farmikomennus, sysimusta kevät ja MM-kisat penkin alle – Leijonien kultavahti lataa nyt maajoukkueesta: "Koin, että mulla olisi ollut annettavaa"

Olkinuora ei ole niin sanottu tekniikkamaalivahti, hän on taitelija-taistelijaveskari. Olkinuoran haaste voi hyvinkin olla pitkä 60 ottelun runkosarja, mutta pudotuspeleissä hän lienee kova luu. Lahtelaisten sietääkin peluuttaa runkosarjassa riittävästi myös Jasper Patrikaista, joka jo viime sesongilla antoi hyvää tukea Patrik Bartosakille. Pelicansin pikkiriikkinen sauma pelata jopa mestaruudesta ei jääne Olkinuorasta kiinni.

Lukossa maalivahtien taso putoaa reimasti sitten viime kauden Artjom Zagidulinin, kun hänen jättämäänsä aukkoa on hommattu paikkaamaan Samuel Harvey ja Daniell Lebedeff. On vaikea nähdä, että Harvey-niminen tai Lebedeff-niminen maalivahti olisi kevään 2024 mestarijoukkueen ykköstorjuja.

LUE MYÖS: Kipeä asia yksityiselämässä painoi SM-liigan huippuvahvistusta – palaa nyt mestariluotsin syömähampaaksi: "Pitkästä aikaa kiva tulla hallille"

JYPissä Veini Vehviläinen on sen kaliiberin veskari, joka voi osaltaan auttaa joukkuettaan voittamaan pelejä piri pinnassa. Samaa kategoriaan luen KooKoon kaksikon – ja nimenomaan vuorottelevana kaksikkona – Nick Malikin ja Oskari Setäsen. Niin ikään Ässien Niklas Rubin on voittava maalivahti parhaimmin. Ässien viime kauden menestys nojasi hyvinkin Rubiniin.

Jonkinlaisena välimallin tason maalivahteina – joista ei tohdi vielä sanoa hyvää, ei pahaa – pidän KalPan Juha Jatkolaa ja Stefanos Lekkasia. Toki Jatkolalla koppi tarttui jo viime sesongilla varsin auttavalla tasolla.

Sen sijaan Jukureissa, HPK:ssa, SaiPassa, TPS:ssä ja Sportissa ollaan hyvin likellä tilannetta, jossa maalivahtipeli on sellaisella tasolla, joko pikemminkin heikentää kuin kohottaa kenttäpelaajien ja maalivahtien yhteistä panosta. Tässä kategoriassa ovat Rasmus Korhonen ja Markus Ruusu (Jukurit), Sami Rajaniemi ja Juho Markkanen (HPK), Jan Lukas ja Kari Piiroinen (SaiPa), Eetu Anttila ja Filip Lindberg (TPS) sekä Rasmus Reijola ja Miroslav Svoboda (Sport).

SM-liigan runkosarjan käynnistyy 12. syyskuuta. C More esittää kaikki ottelut suorina lähetyksinä.