Valinnanvapaus perusterveydenhuollossa voi toimia myös haja-asutusalueella. Ylä-Savon alueella palvelusetelikokeilusta on saatu sosiaali- ja terveysministeriön mukaan rohkaisevia tuloksia yksityisten lääkäripalvelujen toimimisesta maaseudulla.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa palvelusetelikokeilussa on vuoden ajan haettu kokemuksia valinnanvapaudesta perusterveyshuollossa. Mukana on erilaisia alueita suurista kaupungeista yksittäisiin kaupunginosiin. Ylä-Savossa testataan asioita haja-asutusalueen näkökulmasta.
Innokkainta vastaanotto on ollut Kiuruvedellä, jossa 30 prosenttia kuntalaisista on vaihtanut yksityisiin palveluihin. Yrityksille maksetaan rekisteröityneistä asiakkaista kuukausittainen 21,90 euron korvaus. Lisäksi asiakkaat maksavat normaalin asiakasmaksun.
– Kiuruvedellä on ollut ongelmia aiemmin lääkäriaikojen saannissa terveyskeskuksesta. Muualla vaihtaminen yksityiselle puolelle on ollut selvästi maltillisempaa, selvittää projektipäällikkö Laura Vuorensola.
Palvelusetelikokeilu laajenee alkuvuodesta viidellä alueella, joilta saadaan lisää kokemuksia valinnanvapauden toimivuudesta myös maaseutualueilla.
– Kiuruvesi on yksi esimerkki siitä, että perusterveydenhuollon valinnanvapaus voi toimia myös maaseudulla. Jos alueella tietyt reunaehdot täyttyvät, niin alan yritystoimintaa voi syntyä, vaikka sitä ei olisi aiemmin ollutkaan tarjolla, kertoo ministeriön hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki.
"On täysin kestämätön tilanne, kun tieto ei kulje"
Kunnanlääkärit Kiuruvesi -yhtiö on vajaan vuoden aikana saanut lähes 2 500 kiuruvetistä asiakkaikseen. Vaihto tapahtuu yleensä siinä vaiheessa, kun sairastutaan.
– Ei perusterve ihminen mieti terveyspalvelujen järjestämistä. Asia tulee ajankohtaiseksi vasta kun sairastutaan. Samalla sitten rekisteröityy muitakin perheenjäseniä, ja nämä ovat niitä, jotka eivät ole vielä palveluita käyttäneet, kertoo Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy:n lääkäri Sami Salminen.
Ylä-Savossa hyödynnetään kokeilussa julkisia palveluja. Laboratorio- ja röntgenpalvelut hankitaan Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymältä, ja potilastietojärjestelmänä hyödynnetään Pohjois-Savon soten järjestelmiä.
– Kokeilussa täytyy käyttää Ylä-Savon soten potilastietojärjestelmää, ja se on ehdottomasti hyvä asia. Ei ole mitään järkeä siinä, että lähdetään hankkimaan kalliita omia tietojärjestelmiä, Salminen sanoo.
Jo nyt kokeilut ovat paljastaneet, että tiedonkulussa potilasjärjestelmien välillä on parannettavaa.
– On täysin kestämätön tilanne, kun tieto ei kulje. Me odotamme ratkaisua, jossa voimme hyödyntää omia potilastietojärjestelmiä Kannan (Kansallinen Terveysarkisto) kautta asiakkaan parhaaksi, kertoo Terveystalon kehitysjohtaja Karita Reijonsaari.