Perussuomalaisten rivit rakoilevat kunnissa tiedettyä enemmän.
Puolueen kunnanvaltuutetuista ainakin 90 on eronnut tai erotettu vuonna 2012 pidettyjen vaalien jälkeen, selviää STT:n eri medioista keräämistä tiedoista. Määrä vastaa vajaata kahdeksaa prosenttia kaikista perussuomalaisista valtuutetuista, joita oli noin 1 200.
Puheenjohtaja Timo Soini ei kaunistele tilannetta. Puolue on kasvanut nopeasti ja joukkoon on tullut hänen mukaansa ihmisiä, jotka eivät ole sitoutuneet puolueeseen.
– Kun tulee iso joukko uusia ihmisiä, ei ole ihan vielä selvää, että joskus saa jonkun paikan ja joskus ei, Soini sanoo STT:lle.
Soini: Jos porukan jättää, ei asiaa takaisin
Kipuilu kunnissa on perussuomalaisille kiusallista, mutta siitä voi seurata puolueelle myös jotakin hyvää. Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi, että jäljelle jäävä joukko on todennäköisesti ideologisesti yhtenäisempi ja helpommin hallittavissa.
– Puolueeseen on päätynyt ideologisesti monenkirjavaa joukkoa, joka on sisään päästyään huomannut, että kaikilta osin se ei olekaan ideologinen koti, Jokisipilä sanoo.
Ainakin 90 perussuomalaista kunnanvaltuutettua on eronnut tai erotettu tämän vaalikauden aikana. Jokisipilä pitää määrää huomattavana, mutta yllättävää rivien rakoilu ei hänestä ole. Perussuomalaisilla kunnanvaltuutetuilla on muita puolueita vähemmän kokemusta, minkä takia asioiden hoitaminen voi lipsua helpommin riitelemiseksi. Verrattuna muihin puolueisiin ehdokkaaksi on myös todennäköisesti päässyt helpommin. Myös arvomaailma on selkiytymättömämpi kuin vanhemmissa puolueissa.
– Perussuomalaisissa on ollut riitelyä selkeästi enemmän kuin muissa puolueissa, Jokisipilä sanoo.
Kuntakentän rakoilusta tai rajusti tippuneista kannatuslukemista ei hänen mielestään kannata vielä vetää isoja johtopäätöksiä. Todellinen testi on vasta seuraavissa eduskuntavaaleissa kolmen vuoden päästä.
Sitä ennen puolue voi hänestä yrittää profiloitua hallituksessa voimakkaammin, mutta kovin paljon liikkumavaraa siihen ei välttämättä ole tarjolla.
– Hallituksella on ihan riittävästi haasteita ilman veneen keikuttamistakin, Jokisipilä muistuttaa.
Puolueet virittelevät pikkuhiljaa vaalikoneistojaan vuoden päästä keväällä pidettäviä kuntavaaleja varten. Perussuomalaiset haluavat ehdokkailta nyt sitoumuksen puolueen ohjelman noudattamisesta ja pysymisestä rivissä.
Puheenjohtaja Timo Soini laskettelee ohjeistuksensa selkeästi:
– Se on selvää, että näillä ihmisillä, jotka ovat meidän porukan jättäneet, ei ole mitään asiaa takaisin. He ovat menneet.
Kolmen vuoden takaiset kuntavaalit olivat perussuomalaisille voittoisat, ja puolue sai 750 lisäpaikkaa kuntien valtuustoihin. Tulos oli hyvä, vaikka kannatuslukemat jäivätkin selvästi edeltävän vuoden jytkyeduskuntavaaleista.
Riemu jäi lyhyeksi, kun yhdestä jos toisesta kunnasta alkoi kantautua tietoa repivistä riidoista. Erotapauksista noin puolessa syyksi mainitaan ryhmän sisäinen riitely. Joka neljännessä tapauksessa syyksi lähdölle kerrotaan pettymys perussuomalaisten politiikkaan.
Muutamia isoja ongelmakuntia
Suomen kartalta erottuu muutamia paikkakuntia, joissa perussuomalaisten ryhmästä on lähtenyt useampi valtuutettu. Ovi on käynyt tiuhaan muun muassa Hattulassa, Mäntsälässä ja Tampereella, mutta Kouvolassa puhuri on ollut aivan omaa luokkaansa.
Kouvolassa on jäljellä enää viisi valtuutettua, kun kuusi on lähtenyt. Perussuomalaisten valtuustoryhmästä viime vuonna eronnut Pekka Korpivaara selittää sekasortoista tilannetta erimielisyyksillä puolueen linjasta varsinkin maahanmuutossa ja yhtiöittämisissä.
– Aina sanotaan, että ongelmat liittyvät henkilöihin. Ainakin Kouvolassa tilanne liittyi politiikan linjaan, Korpivaara sanoo.
Soinin mukaan puolueella on muutama ongelmapaikkakunta, joista Kouvola on yksi esimerkki.
Riitely johtuu Soinin mukaan useimmiten luottamuspaikkojen jakamisesta.
– Käsitykseni on se, että ne ketkä eivät ole niitä parhaita paikkoja saaneet, ovat juuri niitä, jotka ovat lähteneet.
Uhkaukset ja "itkupotkuraivarit" eivät Soinin mukaan auta.
– Minulla on aina sama vastaus, että sitten sinä varmaan lähdet, Soini sanoo.
Puolueen johto on erottanut ainakin muutamia valtuutetun paikalla istuneita jäseniään muun muassa rasismin ja luottamuspulan takia. Tarkka määrä ei ole tiedossa.
Useimmat jatkavat yksin
STT:n selvityksen mukaan erot ovat lisääntyneet vaalikauden edetessä. Vuosina 2013 ja 2014 lähteneitä oli kumpanakin vuonna noin parikymmentä. Viime vuonna heitä oli vajaa 40.
Enemmistö lähteneistä on jäänyt kunnanvaltuustoon sitoutumattomaksi tai perustanut oman ryhmän. Kymmenkunta on siirtynyt keskustaan ja muutamia muun muassa kokoomukseen ja SDP:hen.
Soini sanoo, että hän ei "korvaansa lotkauta" niille, jotka sanovat eronsa syyksi perussuomalaisten toiminnan hallituksessa.
– Kun on itse turhautunut eikä ole saanut paikkoja, joita on halunnut, laittaa sen puolueen syyksi.
Käsitys puoluekentän rakoilusta on ollut aiemmin vaillinainen. Esimerkiksi viikko sitten perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen arvioi STT:lle, että eronneita ei olisi ollut montaa.
Perussuomalaisten puoluetoimistolta kerrotaan, että valtuustoryhmiin on myös liittynyt ihmisiä, mutta tarkka määrä ei ole tiedossa.