Erikoisraportti: Perussuomalaisten tyytymättömyys väreilee pinnan alla

– Soini muistaa kaikki toriaktiivit ja jokaisen kanssa hänellä on ollut joku yhteinen saunareissu tai vastaava. Ei kenelläkään muulla ole sellaista taustaa. Muiden työ on vasta alussa, sanoo eräs puolueen sisäpiiriläinen.

Isän kaipuu. Se on puoluetoimiston työntekijän Matti Putkosen selitys sille, että Soinin suosio omien keskuudessa on romahtanut. Ulkoministeriksi ryhtynyt puheenjohtaja on ollut etäällä kentästä. Se on perussuomalaisille uusi kokemus. 

Nyt Yrjönkadulla mietitään, millä tavalla puheenjohtaja ja puolue saisivat paremman otteen kentästä ja äänestäjistä. Siellä uskotaan, että jäsenistö ymmärtää kyllä ratkaisut hallituksessa, kun ne selitetään oikealla tavalla. Että perinteinen media ei välitä viestiä oikein.

Moni toimittaja tietää, että Putkosen kanssa kahvitellessa pitää kuunnella korvat punaisena moitteet koko ammattikuntansa puolesta. Niin on nytkin.

– En ole koskaan nähnyt tällaista toimittajatyötä, hän paasaa minulle. 

"Työmiehen” puheet ovat kovia, mutta hän ei ole asiansa kanssa yksin. Piirihallitusten jäsenten mielestä puolue on saanut selvästi muita kovempaa kohtelua mediassa. Kyselyssämme vain kaksi prosenttia perussuomalaisista katsoi kohtelun olleen samanlaista kuin muillakin puolueilla. Puoluetoimistossa kovimman kritiikin kohde on Yleisradio. Helsingin Sanomat on Putkosen mukaan “onneksi muuttanut linjaansa”. 

Perinteinen media halutaan ohittaa ja luoda jäseniin ja äänestäjiin entistä suorempi yhteys. Vastikään puolue osti Järviradiolta lähetysaikaa ja sai näin Putkosen isännöimän Työmiehen tuumaustunnin suorana radioon. Tätä voisi laajentaa muille kaupallisille radiokanaville. Ehkä sosiaalista mediaa.

– Ei me kuitenkaan haluta mitään näennäistä juttua, että olisi joku Soinin tili ja todellisuudessa me muut sitten vastailisimme ihmisille hänen puolestaan, Putkonen pohtii.

Soini ja sosiaalinen media ei kuulosta ongelmattomalta yhdistelmältä. Soini kyllä runoilee ajatuksiaan blogiinsa, mutta se on yksisuuntainen kanava. Yleisö ei pääse vuorovaikutukseen.

– Älä lisää meidän ahdinkoa, Putkonen hörähtää, kun muistutan Soinin penseistä Twitter-kommenteista.

Karmeat kannatusluvut 

Vuoden lopussa julkaistu Yleisradion gallup näytti, että puolueen kannatus jumittaa noin yhdeksässä prosentissa. Kannatus on käytännössä puolittunut viime kevään vaaleista. Muhoslainen toisen kauden kansanedustaja Pirkko Mattila tyynnyyttelee huolta. 

– Pitää muistaa, että gallup-lukema ei vie meiltä ainuttakaan paikkaa eduskunnasta. Kun minä tulin mukaan vuonna 2004, kannatus oli 1,7 prosenttia. Minä en hötkyile, hän sanoo.

Tosiasia kuitenkin on, että iso läjä perussuomalaisia kansanedustajia menettäisi paikkansa, jos vaalit pidettäisiin nyt. 

Putkonen piirtää neuvotteluhuoneen fläppitauluun numeroita. Hän päätyy lopulta analyysiin, jonka mukaan puolueen kannatus olisi 16-18 prosenttia ilman SAK:n toimintaa syksyisen väännön yhteydessä. Rautatientorilla järjestetty suuri mielenilmaus oli kova paikka puolueelle, joka on sanonut olevansa duunareiden asialla.  

– Me olemme takuumiehinä hallituksessa. Jouduimme viimeiseen asti Smolnassa (hallitusneuvotteluissa) vääntämään esimerkiksi yleissitovuuden puolesta, Putkonen sanoo. 

Puoluetoimistolla pidetään nyt kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että työmarkkinoilla syntyy sopu eikä hallituksen tarvitsisi runnoa läpi työntekijöitä suututtavaa pakkolakipakettiaan.

"Orpo vie kaiken kunnian"

Kyselyssämme vajaa neljännes puolueen kenttävaikuttajista suhtautui kriittisesti perussuomalaisten onnistumiseen hallituksessa. Puolet katsoi puolueen onnistuneen vähintään hyvin. Se on surkea tulos, jos vertaa hallituskumppani keskustaan. Siellä miltei 90 prosenttia katsoi puolueen onnistuneen vähintään hyvin.

Kun piirihallitusten jäseniltä kysyttiin, missä asioissa perussuomalaiset on onnistunut, esille nostettiin muun muassa eläkeläisten asumistuen leikkauksen peruminen ja kyselyn tekoaikaan paljon esillä olleen hallintarekisterin kaatuminen. Eniten mainintoja sai maahanmuuttopolitiikka. 

- (Kokoomuslainen sisäministeri) Orpo nappaa kaiken kunnian, vaikka todellisuudessa ansio turvapaikkapolitiikan kiristyksistä kuuluu meille, sanoo minulle taas yksi perussuomalainen vaikuttaja. 

Tehdäänkö tässä välttämättömyydestä hyve? Tuskin muukaan hallituskokoonpano olisi seissyt tumput suorina turvapaikanhakijoiden suuren määrän edessä. Ministeriön virkamieskunnasta kuitenkin myönnetään, että perussuomalaiset ovat haastaneet neuvottelupöydissä muita puolueita ja turvapaikkapolitiikkaa olisi "varmaan vähän erinäköistä" ilman heitä. 

Osa piirikyselymme vastauksista on kitkeriä. Niiden mukaan puolue on onnistunut “kepun myötäilyssä” ja “köyhien ja vähäosaisten selkänahan raatelussa”.  

Arkadianmäen suojissa 

Radiolähetyksiä, sosiaalista mediaa. Mitä muuta puolue aikoo tehdä päästäkseen nousu-uralle? Puoluesihteeri Slunga-Poutsalo kääntää katseensa kansanedustajien suuntaan.

– Kyllä minä kaipaisin heitä avukseni. Heidän pitäisi viettää enemmän aikaa jäsenten parissa ja selittää puolueen ratkaisuja ja päätösten taustoja vaikutuksineen, Slunga-Poutsalo sanoo.  

Kansanedustajan on ehkä helpompi hengittää kollegojensa keskellä Helsingissä kuin kohdata kentän tyytymättömyys. Slunga-Poutsalon mukaan esimerkillisiäkin on, kuten juuri muhoslainen Pirkko Mattila. Hän sanoo noudattavansa omassa toiminnassaan puolueveljen esimerkkiä.

– Aikoinaan piirillämme ei ollut omaa kansanedustajaa, mutta Pentti Oinonen tuli mielellään puhumaan tilaisuuksiimme. Sillä oli iso merkitys. Ihmisen pitää muistaa juurensa, Mattila sanoo.

Mattila kulkee toreilla, istuu piirin kokouksissa ja osallistuu keskusteluihin puolueväen omissa, suljetuissa Facebook-ryhmissä. Kohtaamiset ovat joskus olleet ikäviäkin. Mattila muistelee, kuinka viime ystävänpäivänä häntä päin syljettiin Oulun torilla. 

– Se oli kyllä poliittinen vastustaja, ei äänestäjä. Joskus jotkut voivat huutaa nurkan takaa ”takinkääntäjät" tai "petturit”. 

Ei paikkaa minne mennä

Tyytymättömyyden luulisi näkyvän perussuomalaisten jäsenmäärässä. Puoluesihteerin mukaan jäseniä tulee yhä hieman enemmän kuin lähtee, mutta tulijoiden virta on hiipunut. Tosin juuri nyt alkuvuonna eletään kriittisiä aikoja, kun jäseniltä laskutetaan 25 euron jäsenmaksua. Se voi aktivoida kriittisiä tekemään ratkaisujaan.

Jos Soinia kuvataan puolueen isäksi, ehkä jäsenet ovat sitten lapsia. Vaikka osaa teineistä kiukuttaa, heillä ei ole kunnollista paikkaa, minne mennä.

Tunnelma on kuin seisova vesi, puolueen sisäpiiriläinen kuvaa. Jyrkempää maahanmuutto- ja EU-linjaa kaipaavat kurkottelevat uusiin puoluevirityksiin, mutta niiltä puuttuu jotain olennaista. Yhteisen aatteen lisäksi pitäisi olla karismaattinen johtaja. On se isän kaipuu. 

Osa perussuomalaisista joutaisi ilmeisesti lähteä muutenkin. Helsingin piirin varajäsen Jukka Wallin aiheutti viikko sitten paheksuntaa kommentoidessaan Twitterissä vähättelevään sävyyn seksuaaliseen häirintään liittyvää toimittajan päivitystä. Slunga-Poutsalon vastakommentti kertoi paljon.

“Itsekin voi erota, jos ei viihdy puolueessa. Olet jo pitkään kerjännyt marttyyrinviittaa", puoluesihteeri vastasi.

Kun suljen puoluetoimiston oven Yrjönkadulla, puhelimeni tarjoaa luettavaksi uutista Pirkko Mattilan esikuvan, kansanedustaja Oinosen epäselvistä raiskauspuheista. Kummallisten käänteiden jälkeen myöhemmin päivällä käy ilmi, että Oinonen on sotkenut tyystin faktat kertoessaan turvapaikanhakijan tekemäksi väittämästään raiskauksesta.

Kohu näyttää olevan pysyvä elementti perussuomalaisen puolueen arjessa. Puolueen poissaoleva puheenjohtaja ei niihin näppejänsä sotke. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho hoitaa kansanedustajien sotkut, Slunga-Poutsalo muut. 

"Perussuomalaiset valitsi oman tiensä"

Vaikka Soinin asema on omien kritiikistä huolimatta vahva, puolueessa valmistaudutaan jo hänen jälkeiseen aikaan. Yleisesti veikataan, että Soini luopuu itse puheenjohtajuudesta kesän 2017 puoluekokouksessa, mutta jatkaa ulkoministerinä vaalikauden loppuun asti. 

Seuraaja voi löytyä Soinin ydinpiiristä, esimerkiksi Terhosta tai ministereistä Jussi Niinistö ja Hanna Mäntylä. Selvänä kuitenkin pidetään, että kukaan heistä ei tule koskaan haastamaan Soinia. Sehän olisi kuin isänmurha. 

– Perussuomalaiset on Soinin luomus ihan eri tavalla kuin mikään puolue yhdellekään muun puolueen puheenjohtajalle, komppaa Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopistosta. 

Pyydän häntä toimimaan hetken konsulttina puolueelle. Onko lääke kannatuslaskuun paremmassa viestinnässä?

– Tämä on se perinteinen selitys puolueilla aina, kun kannatus laskee, mutta omasta mielestä tehdään oikeaa politiikkaa. Poliittisessa viestinnässä painotetaan liian paljon mielikuvien merkitystä ja unohdetaan, mikä on se tosiasiallinen tilanne. 

Railon mukaan puolue valitsi gallup-tiensä, kun se päätti mennä hallitukseen ja hyväksyä Sipilän linjan, jossa valtiontaloutta tasapainotetaan rajuilla toimilla. Monet niistä iskevät juuri siihen köyhään kansaan, jonka asialla Soini joukkoineen on kertonut olevansa. 

– Ei tässä kannata kauheasti mielipidemittauksia tuijotella. Heittäkää fläppitaulut nurkkaan ja keskittykää omaan ideologiaanne, Railo opastaa.

Yksi teema voi pelastaa kannatuksen suuremmalta luhistumiselta.

– Osa maahanmuuttovastaisuuden tärkeäksi asiaksi kokevista äänestäjistä valitsee perussuomalaiset ja osa jättää kokonaan äänestämättä. Siellä kentällä on selvä tilaus perussuomalaisten kaltaiselle puolueelle.