Perussuomalaiset jäivät yksin oppositioon eduskunnan ilmastokeskustelussa – vihreiden Krista Mikkonen: "Meidän on käännettävä ajattelumme toisinpäin: ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle"

17:37
Video: Markkinaraadissa pureuduttiin ilmastonmuutokseen joulukuussa.

Eduskunnassa nähtiin keskiviikkona poikkeuksellinen asetelma, kun ilmastonmuutoksen torjunnasta käydyssä ajankohtaiskeskustelussa vastakkain olivat perussuomalaiset ja kahdeksan muuta eduskuntapuoluetta.

Keskustelu heijasteli eduskuntapuolueiden joulun alla sopimia yhteisiä ilmastopoliittisia linjauksia, joista perussuomalaiset jättäytyivät ainoana puolueena pois.

"Ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle"

Ajankohtaiskeskustelu ilmastonmuutoksesta käytiin vihreiden aloitteesta. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen muistutti esittelypuheenvuorossaan kansainvälisen ilmastopaneelin näkemyksestä, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä puoleentoista asteeseen.

Mikkosen mukaan Suomen nykyiset ilmastotoimet eivät riitä puolentoista asteen tavoitteen saavuttamiseen.

– On ajateltava isommin. Sen sijaan, että mietimme, miten edistää ilmastotoimia nykyisen talousraamin sisällä, meidän on käännettävä ajattelumme toisinpäin: ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle, Mikkonen sanoi.

Mikkonen peräänkuulutti ekologista verouudistusta, energiatalouden ja liikkumisen muuttamista päästöttömäksi, ruokailun ja asumisen muuttamista vähähiilisemmäksi sekä yleistä kulutuksen vähentämistä. Samalla tutkimus- ja kehittämistyöhön on panostettava uusien teknologisten ratkaisujen löytämiseksi.

Suomi tehnyt jo osuutensa?

Poikkipuolisia ääniä ajankohtaiskeskustelussa kuultiin lähinnä vain perussuomalaisista, joiden mielestä Suomi on jo tehnyt osuutensa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Kun kuuntelee tätä muiden puolueiden ilmastoretoriikkaa, niin tässä on nyt menossa eräänlainen kilpailu, että kuka esittää kaikkein kunnianhimoisimpia vaatimuksia ilman, että kiinnostaa laskea, mitä se maksaa tavalliselle veronmaksajalle, omakotitaloasujalle, autoilijalle, Laura Huhtasaari sanoi.

Sinisten Simon Elo painotti, että ilmastopolitiikassa on pidettävä huoli siitä, että maksajaksi eivät joudu vain haja-asutusalueilla tai pienissä kaupungeissa asuvat polttomoottoriautoa käyttävät suomalaiset.

– Vaikka ilmasto on tärkeä ja toimia pitää tehdä, pitää olla hyvin tarkka kuka hyötyy, kuka maksaa, kuka on voittaja, kuka häviäjä. Ilmastohysteriaa ei tarvita, vaan faktatietoihin perustuvaa politiikkaa, Elo sanoi.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korosti, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävä verouudistus ei saa kuormittaa liikaa pieni- ja keskituloisia.

– Erilaiset ympäristöverot ovat monesti luonteeltaan tuloeroja kasvattavia, ja näiden vaikutukset tulee sitten huomioida muussa verotuksessa tai muussa yhteiskuntapolitiikassa, jotta ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, johon lähes kaikki me olemme sitoutuneet, on samalla myös politiikkaa, joka on oikeudenmukaista.

Sukupuuttoaalto käynnissä

Samassa yhteydessä keskusteltiin myös maailmanlaajuisesta lajien sukupuuttoaallosta Emma Karin (vihr.), Pertti Salolaisen (kok.), Hanna Sarkkisen (vas.) ja Tytti Tuppuraisen (sd.) aloitteesta.

Tuppurainen muistutti esittelypuheenvuorossaan siitä, että Maailman luonnonsäätiön mukaan seuratuista 4 000 eläinlajista yli puolet on hävinnyt vajaassa puolessa vuosisadassa. Selkärankaisista eläinlajeista häviää vuosittain kaksi prosenttia, ja muidenkin lajien kohdalla kehitys on kestämätön.

Tuppurainen viittasi myös kansainvälisen luontopaneelin IPBES:in arviointiraporttiin, jonka mukaan jopa yli 40 prosenttia luonnon monimuotoisuudesta on vaarassa hävitä vuoteen 2050 mennessä.

– Luonnon monimuotoisuuden häviäminen kaventaa väistämättä ihmiskunnan elinmahdollisuuksia. Esimerkki tästä on pölyttävien hyönteisten kantojen romahdus. Pölytystä edellyttävien ravintokasvien tuotanto uhkaa käydä ylivoimaiseksi. Mikään ihmisen teknologia ei korvaa työtä, jota hyönteiset tekevät, Tuppurainen varoitti.

Tuppurainen painotti, että monimuotoisuuden pelastamiseksi tarvitaan toimia globaalisti ja lähellä.

– Lajien hävitessä paluuta ei enää ole. Kun jokin kasvi tai eläinlaji katoaa, ei sitä enää saada takaisin – ei millään keinolla, ei koskaan, Tuppurainen muistutti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja