Mainos

Puoluejohtajien tv-tentit käynnistyivät eriskummallisesta asetelmasta

Eduskuntavaalikampanjoinnin loppusuoralle olennaisena osana kuuluvat televisiotentit ovat alkaneet tänään poikkeuksellisissa merkeissä. Maassa on hallituksen tilalla toimitusministeristö, joka etupäässä huolehtii rutiiniasioiden viemisestä eteenpäin ilman, että se toteuttaa hallitusohjelmaa.

Näin ollen kaikki puoluejohtajat astuivat kameroiden eteen asetelmasta, jossa perinteinen hallitus–oppositio-vastakkainasettelu oli vaihtunut jonkinlaiseksi kaikki vastaan kaikki -tilanteeksi.

Paikalla muun muassa ilmastonmuutoksesta, turvallisuuspolitiikasta ja sote-asioista olivat keskustelemassa Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto (vihr.), Jussi Halla-aho (ps.), Anna-Maja Henriksson (r.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sd.), Juha Sipilä (kesk.) sekä Sampo Terho (sin.).

Parempia vanhuspalveluita

Kaikki puheenjohtajat ovat viime viikkojen vanhustenhoivakeskustelun myötä sitä mieltä, että muutos on välttämätön, jotta ikäihmiset saavat inhimillistä ja hyvää hoitoa.

Orpo vakuutti, että kokoomus on sitoutunut siihen, että vanhusten hoitolaitoksiin täytyy palkata lisää hoitajia.

Keskustajohtaja Sipilä huomautti, että viimeaikaiset lukuisat ongelmat yksityisissä hoivakodeissa osoittavat, että nykyinen järjestelmä ei toimi.

–  Tarvitaan noin 200 miljoonaa lisää rahaa. Käytännön keino on hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään.

RKP:n Henriksson sanoi, että Suomessa on epäonnistuttu siinä, että jokainen vanhus voisi luottaa saavansa hyvää hoitoa.

Halla-aho oli sitä mieltä, että hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään ja sen kirjaaminen on perusteltua. Hänen mukaansa palveluiden tuottamiseksi tarvitaan leveämpiä hartioita.

–  Valvonta on tärkeää, sillä muuten nämä yksityiset yritykset pyrkivät kiertämään tilannetta.

Vihreiden Haavisto muistutti, että pitkä elämä ei sinällään ole ongelma, vaan se on hyvä asia. Haaviston mukaan Suomeen tarvitaan järjestelmä, johon esimerkiksi henkilökunta tai omaiset voivat raportoida ongelmista niin, että ei tarvitse pelätä kielteisiä seurauksia, esimerkiksi oman työpaikan menettämistä.

Rinnekin kannatti hoitajamitoitusta. Omakohtaisiin kokemuksiinsa perustuen hän totesi, että sivistyneessä yhteiskunnassa on väärin, jos hoiva-alalla ei ole riittävästi hoitavia käsiä.

Kristillisdemokraattien Essayah muistutti, että hyvän hoidon laatu tulee myös määritellä esimerkiksi ruokailu- tai ulkoilutakuun muodossa. Terho puolestaan korosti, että jokaisen kansalaisen tulee pystyä luottamaan siihen, että ei jää heitteille.

Ilmastonmuutos on nyt pakko ottaa vakavasti

Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta julkisti yhteiset ilmastopoliittiset linjauksensa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta puolueet sitoutuivat siihen, että EU-alueen tulisi saavuttaa hiilineutraalius ennen vuotta 2050 eli saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että esimerkiksi valtio tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Näin ollen Suomen hiilinielut, kuten metsät ja suot, imisivät ilmakehästä yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomi sinne päästää.

Käytännössä ilmastolinjaukset edellyttävät sähkön ja lämmöntuotannon olevan tulevaisuudessa lähes päästötöntä. Myös liikennepolitiikan ratkaisuissa ilmastonäkökulma on entistäkin merkittävämpi.

Kahdeksan puolueen ilmastopaperissa todetaan, että Suomessa tulisi saavuttaa 2040-luvulla tilanne, jossa kasvihuonekaasupäästöt ovat negatiiviset, eli Suomi poistaisi nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuottaisi.

Teknologian kehittämiseen luotetaan

Puoluejohtajista useat luottavat teknologian kehittymiseen ja pitävät sitä olennaisena ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Terho pääsi syyttämään vihreiden energiapolitiikan linjauksia epäonnistuneiksi.

–  Viime vuosikymmenien karmea vihreä virhe oli, että ydinvoimaa vastustettiin ideologisesta syystä.

Rinne huomautti, että ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on mahdollista löytää suomalaisia ratkaisuja. Valtiovallan tulee hänen mukaansa tukea muun muassa uusia tuotantoinnovaatiota.

Myös Sipilä vannoi uuden teknologian nimiin pääministerillisin äänenpainoin.

–  Teknologian vienti on suuri mahdollisuus ja sitä kautta saada uusia työpaikkoja. Sitä on ilo esitellä maailmalla.

Samaan tapaan arvioi Haavistokin.

–  Meillä on osaamista, jota maailmassa tarvitaan. Eturyhmässä olevat maat saavat itselleen taloudellista hyötyä teknologiavientinä. Olisihan se ihan nurinkurista, jos me poliitikot tätä jarruttaisimme.

Andersson käänsi katseen nuoriin ja oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksessa ylipäätään koululaisilla ja lapsilla tuntuu olevan paras suhteellisuudentaju.

Ruokakeskustelu kuumensi tunnelmaa

Kun puheenjohtajatentti pääsi ruokaan ja ilmastoon, alkoi tunnelma lämmetä. Puheenjohtajat puhuivat päällekkäin ja Orpo tuskastuikin.

–  Tässä rauhallinen ihminenkin hermostuu, kun ei saa käyttää ihmiskunnan suurimmasta kysymyksestä puheenvuoroa pitkään aikaan. Ilmastonmuutos pitää kirjoittaa ykkösasiana seuraavaan hallitusohjelmaan ja myös EU:lta tulee vaatia paljon kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

SDP:n Rinne olisi valmis ohjaamaan ruuan kulutustottumuksia kestävän kehityksen arvonlisäveron kautta.

–  On tärkeää, että kannustetaan ihmisiä tekemään oikeita ratkaisuja. Verojärjestelmän tulisi ohjata käyttämään ilmastonmuutoksen kannalta hyviä tuotteita ja niitä ikäviä tuotteita verotettaisiin enemmän.

Tässä Sipilä ääneen päästyään ilmaisi olevansa eri linjalla.

–  Antti, ei missään tapauksessa mitään veroja!

Sipilä muistutti näkemyksestään, että ratkaisu ruuan hiilijalanjäljen pienentämiseksi on kotimaisessa ruuassa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja