Mainos

Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa lisätä eriarvoisuutta, sanoo STTK:n Antti Palola – "Kehä kolmosen sisäpuolella voi vaatia aivan eri asioita kuin harvaan asutuilla alueilla asuvilta"

8:27
Videolla kerrotaan, mitä suomalaiset ajattelevat ilmastonmuutoksesta.

Eduskuntavaalien tärkeä teema on ilmastonmuutos. Toivottavasti keskustelu sen ympärillä pysyisi asiallisena ja tarpeettomalta vastakkainasettelulta vältyttäisiin, vaikka vaalikuumeen nousu usein aiheuttaa monenlaista outoa käytöstä, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kolumnissaan.

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPPC:n raportin julkaisemisen jälkeen olemme siirtyneet ilmastonmuutoskeskustelussa uuteen vaiheeseen.

Puheemme ei ole enää jos-puhetta, se on nyt kun-puhetta. Tiedostamme riskit ja ymmärrämme, että ne pitää minimoida mahdollisimman nopeasti, jotta muutos olisi hallittavissa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat jokaiseen ihmiseen, sillä koko hyvinvointimme perusta muuttuu.

STTK:n liittojen jäsenille viime vuonna tehdyssä kyselyssä 29 prosenttia vastaajista oli erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta, 46 prosenttia oli melko huolissaan ja ainoastaan 2 prosenttia ei ollut asiasta lainkaan huolissaan.

Mielenkiintoista ja myönteistä on se, että valtaosa kyselyymme vastanneista on jo muuttanut omia elintapojaan ja kulutustapojaan ilmastoystävällisemmiksi.

STTK:n kyselyn mukaan 54 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaista haluaa Suomen täyttävän ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät kansainväliset velvoitteensa määräajassa. Ehdokkaista 27 prosenttia haluaa, että asetetut tavoitteet saavutetaan määraikaa nopeammin. Vain kahdeksan prosenttia katsoo, että Suomen ei tulisi ollenkaan pyrkiä saavuttamaan asetettuja tavoitteita.

Jos Suomi toteuttaa allekirjoittamansa Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteet, hiilidioksidipäästöjä tulisi vähentää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2035 mennessä päästöjä tulee vähentää 7090 prosenttia, ja hiilineutraalius tulee saavuttaa 2030-luvun kuluessa.

Eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen asialistalle tulee Pariisin ilmastosopimuksen ja sen tavoitteiden väliarviointi. Suomen on varmistettava oma kilpailukykynsä ja parhaiten se onnistuu pyrkimällä aktiivisesti ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi.

Kaiken ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvän aktiivisuuden keskellä meidän on tärkeä tiedostaa, että maamme on laaja ja harvaan asuttu.

Maan eri puolella asuvat ihmiset ovat hyvin eri asemassa esimerkiksi autoilusta ja joukkoliikenteestä puhuttaessa. Kehä kolmosen sisäpuolella voi vaatia ja edellyttää aivan eri asioita kuin harvaan asutuilla alueilla asuvilta. Sieltä on karsittu lähipalveluita ja julkinen liikenne.

Jos ja kun työssä ja koulussa pitää käydä ja harrastaakin haluaisi, tarvitaan auto, perheissä jopa useita.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa lisätä taloudellista eriarvoisuutta tai epävarmuutta. Sen pitää päinvastoin pyrkiä poistamaan sitä. Tämä on välttämätöntä, jotta kansalaiset sitoutuisivat muutokseen. Kaikkien etu on, että ilmastotoimet koetaan mahdollisimman laajasti oikeutetuiksi.

Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisella on vaikutuksensa ihmisten arkipäivään. Tarvitsemme kannusteita, ohjausta ja sääntelyä sopivassa suhteessa. Meidän on kyettävä ratkaisemaan myös työmarkkinoiden murros. Ilmastonmuutoksen myötä työpaikkoja häviää – mutta toisaalta syntyy myös uutta työtä.

Tarvitsemme aivan uudenlaista osaamista. Meillä on oltava selkeä näkemys, miten ihmisiä ja yrityksiä tuetaan tässä rakennemuutoksessa esimerkiksi luomalla edellytykset jatkuvalle osaamisen päivittämiselle.

Kolumni jatkuu ilmastonmuutoksesta kertovan uutisvideon jälkeen. 

2:06

Ilmastopäätöksiä tehtäessä emme voi jättää huomioimatta niiden taloudellisia-, sosiaalisia ja työllisyysvaikutuksia. Päätösten valmistelun on oltava mahdollisimman laajapohjaista.

Suomen pitää asettaa seuraavalla hallituskaudella selkeät tavoitteet ja keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan. Samalla meidän on luotava oikeudenmukaisen siirtymän ohjelma. Oikeudenmukaisella siirtymällä tarkoitetaan ekologisesti välttämättömien muutosten tekemistä sosiaalisesti kestävästi ja työllisyyttä tukien.

Kesällä käynnistyvän Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana Suomella on puolestaan loistava mahdollisuus ottaa merkittävä – kokoamme huomattavasti suurempi – rooli ja vaikuttaa siihen, että Euroopan unioni ottaa kansainvälisessä ilmastopolitiikasta edelläkävijän roolin.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja