Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kokoontuu tiistaina ja keskiviikkona Kemissä. Kemi on puolueen vahvimpia kannatusalueita.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja opetusministeri Li Andersson otti kantaa syksyn työmarkkinakierrokseen puheessaan eduskuntaryhmälle. Kilpailukykysopimuksen 24 tunnin työnajan pidennys on puhuttanut paljon työmarkkinoilla.
– Hoitoalan henkilöstö ja erityisesti julkisen puolen työntekijät, kuuluivat työntekijäryhmään, joka joutui maksamaan kovimman hinnan kiky-sopimuksesta. Ei siis ole ihme, että syksyn työmarkkinakierrokseen liittyy paljon jännitteitä, Andersson toteaa.
Anderssonin mukaan tarvitaan yhteistyötä ja läpi yhteiskunnan ulottuvaa luottamusta työllisyysasteen nostamiseksi. Jos kiky-tunteja ei poisteta, ne pitäisi käyttää paremmin hän korostaa.
- Mikäli kiky-tunteja ei saada pois, niiden käyttäminen koulutukseen voisi olla hyvä tapa edistää työn tuottavuuden lisäämistä. Se on myös kansantalouden kannalta paljon oleellisempaa kuin työtuntien mekaaninen lisääminen, Andersson sanoo.
Perussuomalaiset elävät rinnakkaistodellisuudessa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haukkui puheessaan kokoomusta siitä, että puolue on kritisoinut Rinteen hallitusta ennen kuin se on edes ehtinyt aloittaa työnsä kunnolla. Mutta vielä ihmeellisempänä hän pitää perussuomalaisten toimintaa.
– Kokoomuksen poliittiset puheet sentään koskettavat edes jollain tavalla todellisuutta. Sen sijaan perussuomalaiset tuntuvat elävän jossain rinnakkaistodellisuudessa. Puolueen edustajia eivät kiinnosta suomalaiset tai suomalainen yhteiskunta tai periaatteet, joihin länsimainen demokratia nojaa.
– Demokratiassa on tärkeää käydä keskustelua erilaisten näkemysten välillä. Mutta keskustelu on kovin vaikeaa, jos yhdelle keskustelun osapuolelle faktat tai totuus ovat täysin vieraita käsitteitä ja puheet ovat lähinnä harhaisia, Arhinmäki jatkaa.
Kaikkia sellu- ja biopolttoainetehtaita ei voida toteuttaa
Myös ilmastonmuutos ja sen haasteet nousivat agendalle vasemmistoliiton kokouksessa. Amazonin sademetsäpalot puhuttivat paljon ja eduskuntaryhmä haluaa EU:n painostavan Brasilian presidenttiä voimakkaammin. Nyt kun Suomi on EU puheenjohtajamaa, EU:n harjoittamaan politiikkaan voidaan myös vaikuttaa.
Paavo Arhinmäki muistutti myös hallitusohjelman kirjauksesta Suomen nettonielun kasvattamisesta. Tämä asettaa rajoitteita sille, kuinka paljon uusia sellu- tai biopolttoainetehtaita voidaan rakentaa.
– Hankkeita on suunnitteilla ympäri Suomea, Kemi tietenkin suurimpana. On selvää, että kaikki suunnitellut hankkeet eivät ole mahdollisia toteuttaa, kun haluamme pitää huolta kestävästä ilmastopolitiikasta ja hiilinieluista, tai turvata luonnon monimuotoisuutta. Kaikkiin hankkeisiin ei myöskään riitä puuraaka-ainetta, Arhinmäki sanoo.
Li Andersson muistuttaa, että tämän hallituksen pitää vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suuntaan.
– Tällä hallituksella on poikkeuksellinen mahdollisuus ulottaa ilmastopolitiikka kauralattevyöhykkeen ulkopuolelle, niin että aidosti tehdään koko kansan ilmastopolitiikkaa. Pienituloisille pitää mahdollistaa autojen konvertoiminen biokaasua käyttäviksi ja maatalousyrittäjille mahdollistaa sen tuottaminen. Hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan niin suomalaista metsänomistajaa kuin maanviljelijää, muuten siinä ei onnistuta.
Aktiivimallin leikkurin purku ykkösprioriteetti
Sosiaali- ja terveysministerin Aino-Kaisa Pekosen esitys aktiivimallin leikkurin purkamiseksi sai paljon kiitosta. Aktiivimallin vaikutusarvio valmistuu vasta lokakuussa, mutta sitä ei ole varaa odottaa Pekosen mukaan.
– Jos kaikki voimavarat kuluvat päivittäin sen miettimiseen, millä ensi kuun elän – tai pahimmillaan jopa leipäjonossa seisomiseen – ei muuhun aktiiviseen toimintaa, työllistymiseen, koulutukseen tai yhteiskunnalliseen osallistumiseen riitä välttämättä paukkuja, Pekonen muistuttaa puheessaan.
Myös sosiaaliturvauudistuksen valmistelu alkaa syksyllä Pekosen johdolla. Uudistus tehdään yli vaalikausien parlamentaarisessa työryhmässä. Jo tällä kaudella perusturvan pitää tehdä joustavammaksi, jotta se kannustaa ihmisiä ottamaan vastaan lyhytkestoisempaakin työtä.
– Työllisyysaste nousee työnteon esteitä purkamalla sekä vahvistamalla ihmisten luottamusta, osaamista, työkykyä ja työhyvinvointia, Pekonen painottaa.