Perimän avulla voidaan antaa potilaille täsmällisempää lääkehoitoa. Biopankkitutkimuksesta Huomenta Suomessa maanantaina keskustelivat Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi, Helsingin Biopankin professori ja tieteellinen johtaja Olli Carpen sekä Biopankin tutkimushoitaja Janita Niemelä.
Biopankkitutkimuksen tarkoitus on kerätä tietoa suomalaisten perimästä. Näytteensä voi antaa esimerkiksi yliopistosairaaloissa, useissa keskussairaaloissa ja Punaisen ristin Veripalvelussa. Kerättyjä tietoja käytetään sairauksien tutkimiseen, mikä johtaa parempaan diagnostiikkaan ja ehkä myös parempiin hoitoihin.
– Meidän terveydenhuoltomme tulevaisuus riippuu siitä, linjaa Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi. Hän tutkii työssään lääkehoitoon vaikuttavia perintötekijöitä.
– Biopankit mahdollistavat sen tasoista tutkimusta, mitä meillä ei ole aikaisemmin ollut mahdollista tehdä.
Nyt kattavat – esimerkiksi Kelan keräämät – rekisteritiedot voidaan yhdistää tietoihin ihmisten perimästä.
Perintötekijät olisi järkevä ottaa huomioon yleisissä lääkehoidoissa
Biopankkitutkimuksista on jo saatu alustavia tutkimustuloksia. Esimerkiksi tavalliset kolesteroli- tai kipulääkkeet voivat perimästä riippuen aiheuttaa sivuvaikutuksia tai jäädä tehottomiksi. Tutkimusten perusteella esimerkiksi kipulääke kodeiini näyttää aiheuttavan seitsemälle prosentilla suomalaisista herkästi haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia ja väsymystä. Vaikuttaakin siltä, että perintötekijät olisi järkevää ottaa huomioon yleisissä lääkehoidoissa.