Perheenäiti keskeytti pikkupoikien raivokkaan nyrkkitappelun Kotkassa – "Se ei ollut kaverusten painia"

– Näytti siltä, että yksi hyökkäsi ja toinen väisteli. Se ei ollut kaverusten painia, kotkalaisäiti kertoo näkemästään.

– Huusin pojille, että nyt loppuu se nyrkkien käyttö.

Tappelu loppui siihen paikkaan, ja pojat jatkoivat matkaansa.

Koululla asia on selvitetty

Tappelun keskeyttäjä näki pojat myöhemmin läheisen koulun pihalla, ja ilmoitti keskeyttämästään tappelusta myös koululle, missä asiaa on jo selvitelty.

– Koulun pihalla pojat olivat eri suunnilla, joten luulen, etteivät he olleet kavereita, arvioi tappelun keskeyttänyt aikuinen.

Myöhemmin hän laati lyhyen tekstin kotkalaisten Facebook-ryhmään, jossa kertoi tapahtuneesta.

– Halusin vain sanoa, että aikuiset pitäisivät silmänsä auki ja puuttuisivat lasten tekemisiin, sanoo kotkalaisäiti MTV Uutisille.

Päivitykseen tulikin kommentti, jonka kirjoittaja kertoi nähneensä samalla alueella vastaavan tapauksen.

– Kyllä tämä kysymyksiä herättää. Onko sama nyrkkisankari ollut asialla, tietävätkö koululla, tietävätkö vanhemmat, miksi lapsi lyö toista lasta, kertoo äiti ajatuksistaan.

Aikuisten velvollisuus puuttua

Lastensuojelun keskusliiton erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen kiittelee kotkalaisäidin toimintaa.

– Hyvä oli sekin, että hän ilmoitti tapauksesta koululle, missä lapset tunnetaan. Koululla osataan myös arvioida, tarvitseeko lapsen tilannetta selvittää tarkemmin, sanoo Hyvärinen.

Hyvärinen neuvoo puuttumaan lasten välisiin tappeluihin, olivatpa lapset tuttuja tai vieraita.

– Ensisijainen tapa puuttua tilanteeseen on sanallinen. Yleensä lapset lopettavat tappelun, jos aikuinen käskee, sanoo Hyvärinen.

– Jos väkivalta on hurjaa tai tilanne on muuten vaarallinen, lapset voi erottaa toisistaan fyysisestikin, mutta silloin on oltava erittäin huolellinen, ettei itse käytä liian reippaita otteita.

Väkivallattomuutta ei voi opettaa väkivallalla, Hyvärinen tiivistää.

– Jos sanominen ei auta, voi vaikka mennä seisomaan lasten väliin.

Samalla voi halutessaan varmistaa, että tappelun osapuolilla on kaikki hyvin.

– Aina voi vähän jututtaa ja kysellä, että onko kaikki kunnossa.

Taustalla moninaiset syyt

Lasten väkivaltaisen käytöksen taustalla voi olla monia syitä. Se voi kieliä ongelmista, joita lapsi ei osaa muuten käsitellä. Toisaalta kyse voi olla silkasta hölmöilystä tai isompien lasten käytöksen kopioimista.

– Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsi voi oireilla muita ongelmia väkivaltaisesti, sanoo erityisasiantuntija Sauli Hyvärinen Lastensuojelun keskusliitosta.

– Jos lasta itseään kasvatetaan väkivaltaisesti, voi olla, ettei hän osaa muuta tapaa hoitaa asioitaan. Lapsella voi myös olla geneettinen alttius siihen, että ongelmalliset asiat purkautuvat väkivaltana, kertoo Hyvärinen.