Pelot pankkikriisistä kasvavat Venäjällä

Pelot Venäjää uhkaavasta pankkikriisistä saivat tänään uutta puhtia, kun maan keskeiset pörssit MICEX ja dollarikauppaa käyvä RTS pitivät jo kolmatta päivää kaupankäyntinsä jäissä. Kaupankäynti pysäytettiin tiistaina, kun kurssit alkoivat laskea dramaattisesti. Kaupankäynnin on kuitenkin luvattu jatkuvan huomenna.

Lainaraha on nyt Venäjällä historiallisen tiukassa. Venäjällä hermoillaankin pankkien pystyssä pysymisen ja samalla niin yritysten kuin yksityisten kansalaistenkin säästöjen puolesta. "Ei luottamusta - ei rahaa", kuvaili tilannetta talouslehti Vedomosti.

Venäjän valtio on luvannut tukea maan pankkeja miljardien lisätalletuksilla.

Kriisin keskeinen taustatekijä on Venäjän talouden polttoaine, öljy. Maan viime aikojen talouskasvu on rakennettu kalliin öljyn varaan, ja Yhdysvaltain kriisin aiheuttama öljyn hinnanlasku on ollut ikävä yllätys. Tynnyrihinta on pudonnut heinäkuun huipustaan 147 dollarista 92 dollariin.

Taustalla myös Venäjän omat ongelmat

Venäjällä on myös puhtaasti omat kriisitekijänsä, jotka eivät suoraan liity Yhdysvaltojen ongelmiin. Georgian sota on lisännyt markkinoiden hermostuneisuutta, samoin vuoden aikana julkisuuteen tulleet tapaukset, jossa Venäjän valtio on eri tavoin puuttunut yritysten toimintaan.

Erityisesti ulkomaiset yritykset ovat tarkkailleet muutoksia varuillaan. Erityistä huomiota on saanut brittiläis-venäläinen öljyjätti TNK-BP ja sen jatkuvat ja moninaiset vaikeudet Venäjän viranomaisten kanssa.

Yhtiö kärsi vuosi sitten pahan takaiskun, kun valtio peruutti yhtiön öljynporausluvan Irkutskin alueella. Lopulta TNK-BP joutui myymään porausoikeudet alihintaan Venäjän valtionyhtiölle Gazpromille.

Viranomaiset ovat myös kieltäytyneet jatkamasta öljy-yhtiön amerikkalaisen toimitusjohtajan Robert Dudleyn viisumia Venäjälle.

Myös lainsäädäntöä on hiljattain muutettu. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ennen presidentin vallanvaihtoa lain, joka käytännössä muutti suuren osan Venäjän teollisuudesta "strategisiksi aloiksi".

Päätös tarkoitti käytännössä sitä, että ulkomaiset yritykset saavat ostaa yli puolet esimerkiksi venäläisestä energia-alan yrityksestä vain erityisen viranomaiskomission luvalla. Ulkomaiset valtionyhtiöt puolestaan tarvitsevat komission luvan jo 25 prosentin osakemäärälle.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat