Niin paljon kuin lapsenlastaan rakastaakin, tämän elämästä ja kasvatuksesta päättävät vanhemmat. Kun on itse tottunut määräämään, omien aikuisten lasten sääntöihin mukautuminen voi tuntua oudolta. Se on kuitenkin ainoa tapa pitää välit hyvinä. Lue, miten pysyt turvallisilla vesillä.
Vinkkejä antoi muun muassa Grandparents-verkkosivuston kolumnisti Barbara Graham.
Valmistaudu
Lasta odottavia vanhempia revitään usein moniin suuntiin eri isovanhempien tahoilta. Kaikkia on mahdotonta miellyttää. Kun keskittyy tukemaan vanhempia eikä tukehduta heitä omilla toiveillaan ja mielipiteillään, saa varmasti arvostusta.
Jos et ole vielä tavannut toisen puolen isovanhempia, pyydä, että teidät esitellään toisillenne. Mikäli olet eronnut aikuisen lapsesi toisesta vanhemmasta, puhukaa viimeistään nyt välinne selviksi – piditte siitä tai ette, tulette jakamaan isovanhempien velvollisuuksia ja iloja yhdessä, mahdollisesti myös entisen puolison uuden kumppanin kanssa. Älä tee valmiiksi kinkkisestä tilanteesta vielä vaikeampaa.
Pidä mölyt mahassa
Vaikka olisit kirjoittanut bestsellereitä vanhemmuudesta, aikuisten lastesi mielestä et välttämättä tiedä kasvatuksesta mitään. Neuvosi ja mielipiteesi eivät ole tervetulleita, ellei niitä suoraan pyydetä – ja silloinkin on epävarmaa, halutaanko vastaus todella kuulla.
Anna vanhempien kasvaa omaan rooliinsa ja tapaansa olla vanhempia. Äläkä missään tapauksessa sano ”minähän sanoin”.
Saatat rakastaa lapsenlasta kuin omaasi, mutta hän ei ole omasi
Isovanhemman täytyy voittaa vanhempien luottamus. Alkuun saattaa tuntua siltä kuin suorittaisi koe-esiintymistä mummin tai ukin rooliin: pidätkö lasta sylissä oikein, puklautatko hyvin, oletko poistanut tai piilottanut kodista vaaranpaikat..? Uusien ikäkausien koittaessa luottamus täytyy myös ehkä ansaista uudelleen.
Noudata vanhempien asettamia sääntöjä
Kasvatuksen tavat muuttuvat joka sukupolven mukana. Jos jotkut nykyiset isovanhemmat olisivat kuunnelleet omia vanhempiaan lastenkasvatuksen suhteen, he olisivat ehkä pitäneet lapsiaan sylissä vain syöttäessään heitä muutaman tunnin välein – ei yhtään pidempään, ettei heistä tulisi ”mammanpoikia”.