Kahden edelliskauden mestari Tappara johtaa myös tämän kevään finaalisarjaa, kun se kaatoi ensimmäisessä koitoksessa Pelicansin 3–1. Vaikka kaukalossa kulkee, tämä ei heijastu suoraan talouspuolelle.
Tapparaa voi pitää tämän hetken dynastiaseurana kotoisessa SM-liigassa. Se on ollut edellisten 11 vuoden aikana peräti yhdeksän kertaa finaaleissa. Mestaruuksia on tullut neljä, eikä viideskään ole mikään mahdottomuus.
Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro teki Aamulehden haastattelussa varsin yllättävän paljastuksen, kun hän kertoi siitä, ettei ole vielä selvää, että Tappara tekee tällä tilikaudella positiivisen tuloksen.
Hetkinen? Kuulostaa erikoiselta, huomioiden sen, että menestystä tulee ja joukkue pelaa uudessa Nokia Arenassa, joka vetää 13 000 katsojaa.
Kolikolla on kuitenkin kääntöpuolessa. Isot olosuhteet meinaavat myös isoja kuluja.
– Tätä voi kuvailla muna-kana-ilmiöllä. Jotta tällaiseen isoon kompleksiin saa hyvin yleisöä sisään, pitää olla laadukas joukkue jalkeilla ja pitää olla hemmetisti väkeä töissä. Esimerkiksi finaaliavauksessa oli satoja työntekijöitä hommissa. Sen lisäksi markkinointiin sun muuhun kuluu rahaa. Yksistään järjestysvalvontakulut ovat täällä samaa luokkaa, mitä koko ottelutapahtuman järjestäminen maksoi Hakametsässä (Tapparan ja Ilveksen vanha halli). Sen lisäksi Hakametsässä vuosikohtainen vuokra jäi kohtalaisen maltilliseksi, Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro perkaa kulupuolta MTV Urheilulle.
Lauantain finaaliavaus veti Nokia Arenalle 12144 katsojaa. Käytössä on malli, missä 80 prosenttia välierien ja finaalien lipputuloista menee Liigalle. Tällä katetaan muun muassa ammattituomarijärjestelmästä syntyviä kuluja. Tämän lisäksi joukkueille maksetaan palkintorahoja.
– Tuo malli tarkoittaa sitä, että meillä tulonmuodostus tulee nyt aika pitkälti oheismyyntien kautta. Meidän tapauksessamme tuo tarkoittaa fanimyyntiä ja pientä ravintolaprovisiota, mitä saamme, kun meillä ei ole omia ravintoloita areenassa. Loput tulevat sitten aitiomyynneistä. Jos miettii vaikka täyteen myytävää ottelua, niin sillä lippuosuudella, mikä meille jää, katetaan lähestulkoon ottelun järjestämisestä syntyvät kulut. Ei sillä vielä palkkoja makseta, Tappara-pomo Aro käy läpi.
Juttu jatkuu kuvien alla.
”Ei kauhean isoa tulosta”
Aron mukaan Tapparalla ei ole vielä tarkkaa näkymää siitä, että minne sen tulos painuu tällä tilikaudella.
– Paljon vaikuttaa se, että kuinka monta peliä finaaleissa pelataan, miten yritysmyynti rullaa ja miten Liigan palkintorahojen kanssa käy, kun nyt ei ole ollut muita isoja halleja mukana. Viime vuonna oli sama finaalipari, mutta silloin Ilves ja HIFK pelasivat välierissä. Saa nähdä, että millaiseksi tuo palkintopotti muodostuu. Tässä vaiheessa on vielä aika vaikea laskea sitä, että mihin tulos menee, kun on niin paljon muuttujia auki. Mutta emme me missään nimessä ainakaan mitään kauhean isoa tulosta tule tekemään, Aro myöntää.
Tappara lähti kauteen 3,25 miljoonan euron pelaajabudjetilla. Kirvesrinnat ovat tehneet matkan aikana useita liikkeitä, kun mukaan ovat liittyneet keskushyökkääjä Petri Kontiola, yhdysvaltalaispuolustaja Luke Witkowski, ruotsalaispakki Tobias Ekberg ja jenkkihyökkääjä Taylor Matson.
LUE MYÖS: Petri Kontiola jakoi vihjailevaa puhetta uransa jatkosta – sitten tärähti hilpeä heitto Juhamatti Aaltosesta
Kuinka kallis joukkue teillä loppupeleissä oli, Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro?
– Tuokaan puoli ei ole vielä valmis. Aika paljon riippuu finaaleiden lopputulemasta – bonuksien sun muiden kautta. Teemme kesän aikana jälkilaskelmat. Pyrimme lähtökohtaisesti siihen, että laadullisesti joukkueiden erot jäisivät pieniksi eri vuosien välillä. Tuo ei välttämättä tarkoita sitä, että eurot ovat koko ajan samoja, kun voi olla vuosia, jolloin meillä on hyviä, omia junioripelaajia mukana joukossa. Tavoitteena on kuitenkin se, että meillä olisi suunnilleen samanlaiset työkalut käytössä vuosi toisensa jälkeen, Aro vastaa aiheeseen, jatkaen perään:
– Tavoite on se, että saisimme pidettyä talouden tasapainossa. Menestys jääkiekossa on tietenkin se, minkä takia tätä toimintaa harjoitetaan, mutta haluamme tehdä sitä järkevällä tavalla. Vaikka meillä on vauras pääomistaja (miljardööri Chaim "Poju" Zabludowicz), niin toimimme täysin oman rahoituksen turvin joka vuosi. Meillä ei ole mitään pankkia, mistä käymme vain hakemassa rahaa, jos sitä kulutetaan rajojen yli. Kaikki pitää omalla toiminnalla rahoittaa, Aro painottaa.
Tappara on kokoamassa ensi kaudelle nimekästä ryhmää jalkeille. Jukureissa lainalla ollut NHL-superlupaus Konsta Helenius palaa nyt takaisin Tampereelle, minkä lisäksi Tapparaan on huhuttu muun muassa KalPa-kolmikkoa Aapeli Räsästä, Hugo Gallettia ja Matyas Kantneria. Myös Lukko-hyökkääjää Julius Mattilaa on viety huhuissa Tapparan suuntaan. Maalille Tappara saa paluumuuttajan, kun Juha Metsola palaa takaisin Tampereelle.
– Pyrimme siihen, että meillä on Liigassa hyvät työkalut käytössä, ja niin, että meillä olisi ainakin jonkinlaiset mahdollisuudet kilpailla myös CHL:ssä. Vaikka CHL on taloudellisesti haastava sarja, niin haluamme sitä ilman muuta pelata ja arvostamme sitä sarjaa. Toivotaan, että menestymme siellä ensi kaudella paremmin, Aro sanoo joukkuepuolesta.
Tappara jäi tällä kaudella CHL:ssä alkulohkovaiheeseen.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Uusi Tappara
Tappara teki viime keväänä ison liikkeen, kun se palkkasi seuran uudeksi päävalmentajaksi ruotsalaisen Rikard Grönborgin. Hänen alaisuudessaan Tappara on pelannut selvästi erilaista jääkiekkoa aiempaan verrattuna.
Vanha Tappara tuli tutuksi hyvin tiiviinä ja puolustusorientoituneena joukkueena, jonka peli oli ajoittain hyvin passiivista ja väritöntä.
Grönborgin Tappara on ollut jotain aivan muuta. Tappara tuli jo syksyllä päälle kuin yleinen syyttäjä ja se on pelannut koko ajan rempseää ”flowlätkää”, missä on menty eikä meinattu.
Tapparan toimitusjohtaja Aro ei osannut edes kuvitella, että miten kovaa menestystä Tappara saisi heti ison muutoksen jälkeen. Tappara voitti Grönborgin alaisuudessa Liigan runkosarjan, minkä jälkeen se on kaatanut pudotuspeleissä TPS:n ja KalPan.
– Lähdimme hyvin avoimin mielin tähän kauteen. Tiesimme, että edessä on hirveän iso muutos ja kesällä ei ollut hirveästi aikaa lähteä valmistelemaan sitä. Joukkue kokoontui ensimmäistä kertaa vasta MM-kisojen jälkeen ja siinä ei jäänyt montaa viikkoa jäljelle, kun lomat alkoivat jo painaa päälle. Siihen nähden ei voi olla kuin todella tyytyväinen siihen, miten hommat ovat menneet. Rikard (Grönborg) tiivisti jossain hyvin, että pelaamme voittavaa, mutta viihdyttävää jääkiekkoa. Tuo on ollut meillä tässä tavoitteena, Aro ynnäilee.
Aron mukaan koko Tapparan organisaatio on sitoutunut vahvasti isoon muutokseen, missä Tapparan kasvot ovat muuttuneet.
Puhutaanko nyt uudesta Tapparasta? Eli onko tämä se suunta, mihin nojaatte tulevaisuudessa?
– Emme olisi Tappara, jos emme miettisi sitä, että mitä voimme tehdä paremmin. Puhutaan jokapäiväisestä miettimisestä. Miten vahvistamme vahvuuksiamme, miten heikkouksia saadaan aina pikkuisen parannettua ja niin edelleen. Tämä on ollut uuden alku ja tällä linjalla mennään eteenpäin. Emme aio tehdä mitään radikaalia suunnanmuutosta. Tämä on se pohja, minkä päälle nyt rakennetaan. Yritämme olla taas ensi vuonna entistä parempia. Katsotaan sitten, että mihin se riittää. Liigassa on kova kilpailu päällä ja meillä on tuossa 100 metrin päässä todella kova kirittäjä (Ilves) vastassa. Toivottavasti saadaan hieno kausi myös seuraavasta sesongista, mutta pelataan nyt tämä ensin loppuun, Tapparan toimitusjohtaja Aro hymyilee finaaleiden keskellä.