Pekka Saurin kolumni: Presidentti on media – miten uusi viestintämaailma vaikuttaa seuraaviin vaaleihin?

Presidentti Sauli Niinistön seuraaja valitaan suoralla kansanvaalilla alkuvuodesta 2024. Siihen on vähän yli kaksi vuotta. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, spekulointi mahdollisilla ehdokkailla alkaa ottaa kierroksia ensi keväänä.

Nyt olisi vielä kotva aikaa miettiä ilman nimiä, mikä Suomen Tasavallan Presidentin rooli on uudessa viestintämaailmassa. Presidentti on nimittäin media.

Sauli Niinistö on Suomen ensimmäinen sosiaalisen median aikakauden presidentti. Sosiaalinen media on viestinnän vallankumous: se on murtanut perinteisen median valta-aseman. Jokainen voi nyt saattaa oman yleisönsä ulottuville tasan millaista kontenttia haluaa. Enää ei ole minkään valtakunnan portinvartijaa valvomassa, mitä kaikkea julkisuuteen pääsee.

Tilanne on sivilisaation historiassa ennenkokematon. Suomen aiemmat presidentit olivat viestinnässään enemmän tai vähemmän riippuvaisia perinteisestä mediasta, joka tarjosi heille ohjelma-aikaa ja palstatilaa.

Toki myös presidentin valtaoikeudet olivat vuosituhannen vaihteeseen saakka niin järeät, että perinteiset mediat riensivät ritirinnan näkyvyyttä ja kuuluvuutta presidentille antamaan.

Kun mietitään, miten Urho Kekkonen onnistui paaluttamaan itselleen niin suvereenin valta-aseman kuin onnistui, kannattaa tarkastella Kekkosta mediana: hän oli erittäin tuottelias kirjoittaja ja viestijä niin yksityisesti kuin julkisestikin ja toimi vielä presidenttikaudellaan Suomen Kuvalehden nimimerkkikolumnistina. Moista ei ollut sitä ennen nähty, eikä ole nähty sen koommin.

Jos sosiaalinen media olisi keksitty 50 vuotta aikaisemmin, Kekkonen olisi ilman epäilystä ottanut haltuun niin Twitterin kuin Instagraminkin: “Get over it, saatanan #tunarit!”

Niinistö on presidenteistä ensimmäisenä ottanut sosiaalisen median aktiiviseen käyttöön ja päivittää Twitteriä ahkerasti. En tiedä, miten some-toiminta on kansliassa järjestetty, mutta kaikesta päätellen presidentti kirjoittaa melkoisen osan päivityksistään omin käsin. 

En ole havainnut, että Niinistö varsinaisesti osallistuisi päivitystensä poikimaan keskusteluun, mutta se olisi ehkä liikaa vaadittu jo kommenttien silkan määrän vuoksi, ja ehkä laadunkin. Joka tapauksessa pidän presidentin viestintästrategiaa kunnioitettavana.

Miten uusi viestintämaailma vaikuttaa seuraaviin presidentinvaaleihin? Toistaiseksi keskustelu on edustanut vanhaa aikaa: on nostettu esiin politiikan ikiveteraanien nimiä ja kyselty gallupeissa, kenellä mahtaisi olla kansalaisten keskuudessa suosiota.

Toistaiseksi ei yksikään esillä olleista henkilöistä ole noussut joukosta. Kannatusluvut ovat alhaisia ja erot pieniä. Kansalaiset ovat odottavalla kannalla.

Uusi viestintämaailma on arvaamaton. Ilmiöt nousevat nopeasti laajaan tietoisuuteen ja saattavat yhtä nopeasti taas hiipua näkyvistä. Yksittäinen mediakohu voi koska hyvänsä nostaa esiin uuden vaikuttajahahmon, joka voi taitavasti viestimällä vallata itselleen merkittävän aseman. Kannattaa olla oikealla viestintäalustalla oikeaan aikaan. 

Tämän luulisi avaavan arvaamattomia mahdollisuuksia myös puolueiden ulkopuolisille presidenttiehdokkaille. Puolueilla ei enää ole monopolia poliittiseen viestintään, ja puoluesidonnaisuus voi nykymaailman sekavassa tiimellyksessä näyttäytyä peräti rasitteena. 

Jossakin tasavallan siimeksessä saattaa jo itää kansanliike politiikassa ryvettymättömän, uuden median kautta kansalaisten kanssa keskustelevan presidentin taakse. Suorastaan ihmettelisin, ellei. Se toisi presidentinvaaleihin aivan uuden käsikirjoituksen.

Odotan uteliaana.

Pekka Sauri

Kirjoittaja on filosofian tohtori ja MTV Uutisten kolumnisti

Lue aiemmat Saurin kolumnit täältä


Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja