Presidentinvaalikamppailun asetelma vaikuttaa jämähtäneeltä. Mutta voisiko yllätyksiä muhia vaalikentillä, joita ehdokkaat paraikaa kiertävät? Vaaliohjelmien katsojaluvut eivät ainakaan valehtele – kyllä kansaa kiinnostaa, kenestä tulee seuraava presidentti, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Presidentinvaalipäivään on aikaa tasan kolme viikkoa, ja ennakkoäänestys alkaa jo kymmenen päivän päästä keskiviikkona 17. tammikuuta.
Hyvänen aika! Eikö nyt pitäisi leimahdella vaalitaistelu, jossa ehdokkaat hakevat huomiota ja tekevät reipasta eroa kanssakilpailijoihinsa?
Valitettavasti vaalitaistelu on synnyttänyt savua vain ohuelti, tulta ei laisinkaan. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on kyllä onnistunut vetämään huomiota itseensä tekemällä kaksi rikosilmoitusta kunnianloukkauksesta.
Lisäksi hän nakkasi Ylen vaalikoneessa koepallon esittämällä, että presidentin ohella myös ministereiden ja kansanedustajien voitaisiin edellyttää olevan syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Muista ehdokkaista vain Sdp:n Jutta Urpilainen reagoi heti ja heitti pallon takaisin.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan Olli Rehn puolestaan on ottanut kansallisen sovittelijan roolin ay-liikkeen kapinoidessa hallituksen työmarkkinauudistuksia vastaan.
Tässä kai mainittavimmat esiintulot tähän mennessä. Ikään kuin yhdeksän kandidaattia vain vartoilisi, että pakkasmittareiden lailla jämähtäneet kannatuslukemat käyvät toteen sunnuntaina 28. tammikuuta.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Jos Stubb valitaan, pitäisikö presidentinvaaleissa puhua vallan keskittymisestä Kokoomukselle?
Vasemmisto yhä "porvari-Haaviston" takana
Kahdelle ehdokkaalle tämä tietenkin sopii mainiosti.
Kokoomuksen Alexander Stubbin ja valitsijayhdistyksen ja vihreiden Pekka Haaviston on turha vaarantaa varman tuntuista toisen kierroksen paikkaa laukomalla yhtään mitään yhtään mistään.
Kuten sanottu, ennakkoäänestys alkaa jo kymmenen päivän päästä, ja sekä Stubbin että varsinkin Haaviston tärkein tavoite on, että äänestäjät eivät ala epäröidä.
Erityisesti Haaviston tilanne on kiintoisa, osin suorastaan hämmentävä.
Vuosina 2012 ja 2018 vihervasemmiston suosikkina presidentinvaaleihin lähteneen Haaviston kampanjaa on rakennettu nyt huolella niin, että hän olisi käypä ehdokas myös porvarillisille äänestäjille. Vihreää on häivytetty, ja punaisesta väristä hän on eksplisiittisesti sanoutunut irti.
Haaviston kannattajia nämä porvarillistumismanööverit eivät näytä häiritsevän. Kannatus on vakaata noin 20 prosentin luokkaa.
Päätellen vasemmiston ehdokkaiden Sdp:n Urpilaisen ja Vasemmistoliiton Li Anderssonin vaatimattomista kannatuslukemista, Haaviston takana on edelleen sievoinen joukko varsinkin demareita, todennäköisesti myös vasemmistoliittolaisia.
Toisaalta, sankkaa porvarijoukkoa ei ole Haaviston taa ilmaantunut.
Sdp:ssä kylmän hien täytyy jo kihota otsalle. Urpilainen ilmoittautui kisaan viimeisenä, kannatuskäyrä ei ole noussut, ja nyt aika uhkaa käydä vähiin.
Henkilövaalin mysteeri ei ole ratkennut
Aivan lopussa aika ei Haaviston ja Stubbin haastajilta toki ole. Presidentinvaalien kaltaiseen henkilövaaliin kätkeytyy aina mysteeri.
Mysteeri paikantuu vaalikentille, sinne missä ehdokkaat kohtaavat äänestäjänsä.
Ehdokkaat ovat nyt pyhien päätyttyä alkaneet kiertää Suomea ahkerasti, ja koska tämä on tapahtunut enimmäkseen katveessa valtakunnanjulkisuudelta, kukaan ei oikeastaan tiedä, millä mielellä kansan syvät rivit ovat kandidaatteja lähestyneet.
Jos yllätyksiä muhii, ne muhivat parhaillaan turuilla, toreilla ja kauppakeskuksissa.
Mediaa ei voi laiskottelusta syyttää. Tenttejä ja vaalikoneita riittää, mikä tarjoaa äänestäjille mahdollisuuden arvioida ehdokkaita kantilta jos toiselta.
MTV:n ja Ylen ensimmäiset isot vaalitentit tulivat jo joulun alla, ja kumpikin sai miljoonayleisön. Ei näytä olevan suomalaisille samantekevää, kuka on Sauli Niinistön seuraaja.
Lue myös: "Presidenttinä toimisin kuten futisjoukkueen kapteeni" – näin MTV:n Suuri vaalitentti eteni
Ehdokkaat varovat, mutta mitä?
Ehdokkaiden arviointia on tosin vaikeuttanut, että varsinkin presidentin valtaoikeuksiin, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, liittyvissä kysymyksissä eroja on pitänyt nyhtää pinseteillä. Yksimielisyys ehdokkaiden kesken on liikuttavaa mutta samaan aikaan puuduttavaa ja epäuskottavaa.
Suomi on nyt Natossa, sen turvallisuuspoliittinen asema vakaampi ja turvatumpi kuin koskaan ja pelättävää näin ollen vähän.
Kaiken järjen mukaan ehdokkailla pitäisi olla suorastaan historiallisen vähän pidäkkeitä lausua omia näkemyksiään esimerkiksi Lähi-idän veriorgioista, rauhanteon mahdollisuuksista Zelenskyin ja Putinin välillä tai Yhdysvaltain roolista talous- ja sotilasmahtina.
Varovaisuudella kuorrutettu konsensus voi olla hyve, mutta tällä hetkellä se on omiaan tappamaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun, joka pitäisi käydä ennen vaaleja eikä vasta vaalien jälkeen.
Tommola rapsuttelee ehdokkaiden julkikuvaa
Ehkäpä äänestäjän sitten pitää yhä enenevässä määrin kiinnittää huomiota ehdokkaiden persooniin ja etenkin arvoihin ja asenteisiin, joiden pohjalta he toimivat.
Ehdokkaiden yksittäistentit alkoivat Ylellä tällä viikolla, MTV:llä puolestaan pyörii Vaaleihin Tommolan kanssa -ohjelma.
MTV:n kevennystoimittajana tunnettu Mika Tommola rapsuttelee ehdokkaiden julkikuvaa ja onnistuu paljastamaan heistä piirteitä, joihin ei lehtihaastatteluissa tai vaalitenteissä päästä kiinni.
Tv-ohjelmien katsojalukuihin vaikuttavat monet asiat, eivätkä ne ole ehdokkaiden kannatusmittauksia. Silti ohjelman kolmen ensimmäisen jakson luvut ovat kiinnostavat: Jutta Urpilainen: 452 000. Alexander Stubb: 402 000. Olli Rehn: 517 000.
Alkavalla viikolla ovat vuorossa Liike Nytin Harry Harkimo, perussuomalaisten Halla-aho ja valitsijayhdistyksen Haavisto, sitä seuraavalla Kristillisdemokraattien Sari Essayah, vasemmistoliiton Andersson ja valitsijayhdistyksen Mika Aaltola.
Kaikki sarjan osat ovat jo katsottavissa MTV Katsomossa.
Ehdokkaat vs. google -sarjassa puolestaan presidenttiehdokkaat vastaavat heistä eniten googletettuihin kysymyksiin. Tämänkin löydät tietysti MTV Katsomosta!