Pekka Saurin kolumni: Menneisyys on lähempänä kuin luulet

Historia on merkillinen juttu. Historiasta tuntuu yleisesti ottaen olevan tosi kauan. Historian tapahtumat ovat jossakin kaukana menneisyydessä, ja sinne jonnekin ne ovat hautautuneet. Omana elinaikanamme sattuneet tapaukset tapaavat olla enemmän tai vähemmän tuttuja, vaikkeivät tietysti välttämättä nekään – nykyhetki jyrää menneisyyden erittäin tehokkaasti alleen.

Seuraava historialeikki havainnollistaa tätä ilmiötä. Säännöt ovat yksinkertaiset: vähennä syntymävuodestasi nykyinen ikäsi ja katso jollakin intternetin hakukoneella, mitä sinä vuonna Suomessa ja maailmassa tapahtui. Ja hokkuspokkus – kaukaiset tapahtumat ovatkin yhtäkkiä kovin lähellä.

Otetaanpa koehenkilöksi vaikkapa minut.

Kun vähennän syntymävuodestani nykyisen ikäni, olemmekin yhtäkkiä vuodessa 1888. Kaikenlaista tapahtui. Helsingin Raitiotie- ja Omnibusosakeyhtiö aloitti hevosomnibusliikenteen suurruhtinaskunnan pääkaupungissa. Jack The Ripper tappoi Lontoon East Endissä ainakin viisi naista. George Eastman rekisteröi Kodak-tavaramerkin keksimälleen filmirullalle. Englannin jalkapalloliiga käynnistyi.

Vincent van Gogh leikkasi irti osan vasemmasta korvastaan riideltyään Paul Gauguinin kanssa eteläranskalaisessa bordellissa. Berta Benz ajoi autolla 64 kilometrin matkan Mannheimista Pforzheimiin. Brasilian keisarikunta lakkautti orjuuden.

Kirjallisuuden nobelistit F. E. Sillanpää ja T.S. Eliot syntyivät. Adolf Hitler syntyi sentään vasta seuraavana vuonna, samoin presidentti Risto Ryti.

No, ymmärrätte leikin säännöt. Voitte tummuvien iltojen ratoksi käydä kierroksen pöydän ympäri. Takaan, että monenlaista juttua ja muistelusta syntyy.

Mutta käyn nyt vielä läpi muutaman esimerkkivuoden.

Jos olet syntynyt vuonna 1960, olet nyt 60-vuotias ja pääset vähennyslaskulla vuoteen 1900.

Se oli kiinnostava vuosi sekin. Maapallon väkiluku oli noin 1 650 000 000. Kymin Kuutsalon radioasemalta lähetettiin maailman ensimmäinen langaton hätäsanoma: Lavansaaren luona oli ajelehtivalle jäälautalle jäänyt 50 inkeriläistä kalastajaa. Suursaaren radioaseman vastaanottama sanoma välitettiin lähellä olleelle jäänmurtaja Jermakille, joka pelasti lautalla olleet.  

Naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin Ranskassa 11 tuntiin. Buurisota raivosi Etelä-Afrikassa. Keisari Nikolai II antoi kielimanifestin, jossa Venäjän kieli määrättiin virkakieleksi Suomessa. Helsingin ensimmäinen sähköraitiovaunu aloitti liikennöinnin linjalla Töölö−Hietalahti. Presidentti Urho Kekkonen ja kirjailija Sylvi Kekkonen syntyivät. Filosofi Friedrich Nietzsche ja kirjailija Oscar Wilde kuolivat.

Vielä yksi esimerkki. Jos olet syntynyt vuonna 1970, olet 50-vuotias ja pääset taaksepäin laskemalla vuoteen 1920.

Tasavallan ensimmäisenä presidenttinä oli K.J. Ståhlberg. Vankileireillä oli sisällissodan jäljiltä vielä yli 2000 punavankia. Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon. Haagin kansainvälinen tuomioistuin perustettiin.  Saksan työväenpuolue piti suuren joukkokokouksen Hofbräuhaus-olutravintolassa Münchenissä. Puolueen uudeksi nimeksi tuli Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue, ja Adolf Hitler –niminen miekkonen julkisti kokouksessa puolueen 25 kohdan ohjelman.

Eduskunta hyväksyi sukunimilain, jonka mukaan jokaisella suomalaisella tuli olla sukunimi. Suomi liittyi Kansainliittoon. Maailman ensimmäinen rauhanomaisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astui virkaansa Ruotsissa, pääministerinä Hjalmar Branting. Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuuslain.

Jännittävää, eikö? Merkittävät historian käänteet ovat elinkaaremme piirissä taaksepäin laskien.

Voimme myös kuvitella, mitä kiinnostavaa jälkeläisemme löytävät leikkiessään samaa historialeikkiä joskus tulevaisuudessa.

Vuonna 2080 saattaa joku vuonna 2050 syntynyt planeetan asukas katsoa hakukoneelta, mitä maailmassa oikein tapahtui 30 vuotta ennen hänen syntymäänsä vuonna 2020.

Se oli se vuosi, jona kiinalaiselta torilta leviämään lähtenyt koronaksi nimetty virus miltei pysäytti maailmantalouden ja hiljensi huolen ilmastonmuutoksestakin joksikin aikaa. Euroopan unioni otti vaivihkaa askeleen kohti liittovaltiota massiivisella elvytysbudjetillaan.

1990-luvulla Neuvostoliiton luhistumisen jälkeen alkanut markkinatalouden ja liberaalin demokratian riemumarssi kohtasi vastoinkäymisiä kansalaisten osoittauduttua päättäjiä konservatiivisemmiksi monessa valtiossa. Ja niin edelleen.

Menneisyys on lähempänä kuin luulemme. Ehkä historialeikki edesauttaa sen hahmottamista. Ja tulevaisuus on sekin paljon lähempänä kuin luulemme.

Kirjoittaja on työelämäprofessori Helsingin yliopistossa.