Pariskunta loukkaantui hypättyään junasta

Kemiläinen pariskunta loukkaantui Kemin rautatieasemalla aamukahdeksan aikaan. Aviopari oli saattamassa vieraitansa etelään menevään junaan. He kantoivat vieraidensa matkatavaroita sisälle junanvaunuun, kun juna lähti liikkeelle.

Pariskunnan vuonna 1964 syntynyt nainen hyppäsi ulos liikkuvasta junasta ja heti hänen peräänsä saman teki myös vuonna 1965 syntynyt mies. Junan nopeus oli hyppyhetkillä noin 10-20 kilometriä tunnissa. Molemmat hyppääjät löivät päänsä junalaiturin kivetykseen ja loukkaantuivat. Pariskunta kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan.

Kemin poliisin mukaan heidän vammojensa vakavuudesta ei ole tietoa. VR:n kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen kertoo, että InterCity- ja Pendolinojunissa on keskuslukitus. Ovet lukitaan sähköisesti ennen junan lähtöä, joten kyseisistä junista ei pysty hyppäämään ulos junan jo liikkuessa. Kemiläispariskunta unohtui kuitenkin vanhempaan, niin sanotun sinisen kaluston junaan, jossa ovet eivät lukkiudu automaattisesti liikkeelle lähdettäessä.

Junahenkilökunnan päällikkö Riku Pakasen mukaan onnettomuusjunan konduktööri ei huomannut junasta hypännyttä pariskuntaa. Pakenen kertoo, että konduktööri pyrkii aina lähtemään liikkeelle suljetuin junanovin. Määrätyn vauhdin saavutettuaan myös sinisen kaluston junien ovet lukkiutuvat itsestään. Ovissa on myös summerihälytykset, jotka varoittavat auki jääneestä vaununovesta.

VR:n henkilöliikenteen aluepäällikkö Markus Lohikosken mukaan Kemin kaltaisia tapauksia sattuu Suomessa vuosittain "ihan muutamia". -On varsin harvinaista, että saattaminen päättyy näin, hän kuvailee.

VR:n tiedottaja Camilla Ahlstrandin mukaan yhtiö otti viime tammikuussa vuosikymmenten tauon jälkeen jälleen käyttöön voimakasääniset vihellyspillit, joiden tavoitteena on parantaa matkustajien turvallisuutta ja täsmällisyyttä. Konduktöörit käyttävät pilliä erityisesti silloin, kun laiturilla on paljon junaan tulevia matkustajia tai kun matkustajat eivät nouse junaan, vaikka junan lähtöaika lähestyy. Pillin lisäksi suurimmilla lähtöasemilla on käytössä erilliset kuulutukset, jotka kehottavat saattajia poistumaan junasta sen ollessa lähtövalmis.

Ari Vanhanen muistuttaa, että liikkuvasta junasta ei pitäisi missään nimessä hypätä pois. Hän kehottaa junaan tahtomattaan jääneitä ottamaan välittömästi yhteyttä konduktööriin, jolloin tämä voi tarvittaessa pysäyttää junan.

Riku Pakanen kertoo, että pääsääntöisesti junaan unohtuneet pyritään kuitenkin kuljettamaan seuraavalle asemalle, sillä junan viivästyminen aiheuttaa kustannuksia. -Jos yksi juna myöhästyy niin myös kymmenen muuta junaa voivat myöhästyä, hän selittää.

Pakasen mukaan vuosittain sattuu muutama tapaus, joissa junaan unohtunut vetää hätäjarrusta pysäyttääkseen junan. Näin ei pitäisi kuitenkaan missään tapauksessa toimia. Hätäjarrusta saa vetää vain todellisen vaaran uhatessa, esimerkiksi havaittuaan tulipalon junassa. Hätäjarrun vetäminen merkitsee suurta rasitusta junan jarruille. Hätäpysäytys voi pahimmillaan vaurioittaa junan pyöriä, mikä merkitsee suuria taloudellisia kustannuksia. Aiheettomasta hätäjarrun nykäisemisestä lasku voidaankin kirjoittaa vetäisijälle. Yksi nykäisy voi tulla tuhansien eurojen hintaiseksi.

(MTV3-STT)