Janne Katajan ja Aku Hirviniemen konkurssiin hakeutuneella tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy:llä on noin 7,7 miljoonan euron velat.
Taseeseen kirjattu tarkka velkamäärä on 7 677 550 euroa. Siitä leijonanosa kuuluu rahoituslaitoksille: Oma Säästöpankille ja Nordealle.
Pankkien saamiset koostuvat yritykselle myönnetyistä luotoista ja lainoista. Yhtiön taseeseen on kirjattu lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia lainoja rahoituslaitoksilta yhteensä noin 5,5 miljoonan euron edestä.
Muita suuria velkojia ovat Työeläkeyhtiö Varma, Verohallinto ja Stockmann Oyj Abp.
Tavaratalo Stockmann perii yhtiöltä 198 084 euron suuruista vuokravelkaa. Kaksi Hihhihhii Oy:n lelukaupoista toimii Helsingin ja Tampereen Stockmanneilla.
Konkurssihakemuksen velkalistalta löytyy myös 51 656 euron arvoinen Volvo-katumaasturi, josta on maksettu vasta 10 780 euroa.
Velkalistalla on myös joitakin henkilöitä.
Yhtiöllä on myös noin 60 000 euron velat entiselle toimitusjohtajalleen Katri Varjokselle. Summasta 54 500 euroa on Varjoksen yhtiölle antamaa lainaa. Lisäksi yhtiö on Varjokselle velkaa palkkaa noin 6400 euron edestä.
Yhtiön taseen mukaan myös toinen yksityishenkilö on jäänyt vaille palkkasaataviaan. Saatavien määrä on 88 168 euroa.
Janne Katajan isä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Kataja on antanut yhtiölle 72500 euron pääomalainan.
Vaikeat vuodet
Yhtiön kaksi edellistä tilikautta olivat tappiollisia, tilinpäätöksistä ilmenee. Vuonna 2023 yhtiön tulos oli kirjanpidon mukaan 575 000 euroa tappiollinen. Tätä edellisenä vuonna tappiota kertyi 416 000 euron edestä.
Yrityksen suurimmaksi haasteeksi muodostuivat Janne Katajan mukaan poikkeukselliset ajat: koronapandemian vuoksi lelukauppojen sisäänostokustannukset kasvoivat ja Ukrainan sodan vuoksi keskiosto heikentyi.
– Meillä oli koronan myötä kohonneet sisäänostokustannukset ja Putinin myötä merkittävästi pienentynyt keskiosto, jolloin samalla asiakasmäärällä ei enää saatu samaa liikevaihtoa, hän kertoi.
Yrittäjä-näyttelijä-juontaja Kataja kertoi Tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy:n vapaaehtoisesta konkurssihakemuksesta maanantaina 15. huhtikuuta. Hän kertoi siitä laajemmin seuraavana päivänä Instagramissa pitämässään livelähetyksessä.
– Konkurssi tuntuu tosi raadolliselta, lopulliselta, siihen liittyy paljon häpeää, koska on epäonnistunut, surua, koska niin moni joutuu pettymään, myös vähän vihaa ja kiukkua, Kataja sanoi.
Kataja täsmensi myös, että vaikka yrityksen velkamäärä on nostettu esille, se ei hänen mukaansa ollut yrityksen varsinainen ongelma, sillä yrityksellä oli velkoja vastaan kiinteistösijoitustoimintaa.
– Se miksi yrityksellä on paljon velkaa, liittyy niihin kiinteistöihin ja on velkaa ostoveloissa, eli on ostettu tavaraa varastoon.
Konkurssista päättää oikeus
Vapaaehtoinen konkurssihakemus on velallisen itse jättämä hakemus, ja konkurssiin asettamisen ehtona on yhtiön maksukyvyttömyys. Yhtiö voi hakeutua konkurssiin, kun se on maksukyvytön, eli ei pysty vastaamaan veloistaan. Käräjäoikeus tekee lopullisen päätöksen konkurssista.
Kataja täsmensi, ettei yritys hakeutunut konkurssiin siksi, että saisi sillä tavalla velkojaan anteeksi.
– Konkurssi ei toimi sillä lailla. Lähtökohtaisesti vastuullisen konkurssin ideana on huomata tilanteen raadollisuus ja reagoida juuri sen takia, että konkurssimenettelyllä voitaisiin realisoida omaisuutta, joka menee velkojen hyväksi. Tämä on toimenpide, jolla yritetään katkaista kierre ja tehdä toimenpiteitä velkojen hyväksi, hän selitti.
Konkurssihakemuksen velka- ja lisätiedoista uutisoi ensin Seiska.
8:08
