Korona-aikana syntynyt maaseudun suosion kasvu ei ole täysin hiipunut vieläkään.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän selvityksen mukaan muuttotappiota korona-aikana kärsinyt pääkaupunkiseutu on elpymään päin, mutta pääsi silti viime vuonna vain hieman muuttovoiton puolelle. Tämä poikkeaa merkittävästi 2010-luvun tilanteesta.
Maaseudulla mentiin sen sijaan huonompaan suuntaan viime vuonna, mutta muutos koronaa edeltävään aikaan on edelleen suuri.
Viime vuonna noin viidennes maaseutukunnista sai MDI:n mukaan muuttovoittoa. Luku voi vaikuttaa pieneltä, mutta vuosina 2015–2019 muuttovoittokuntia oli vain yhdeksän eli joka kahdeskymmenes.
Suurena vaikuttajana muuttuneeseen tilanteeseen on lisääntynyt etätyö.
– Pandemian myötä merkittävästi lisääntyneet etätyömahdollisuudet ovat johtaneet siihen, että ihmiset voivat hieman aiempaa enemmän asua niissä paikoissa, missä he haluavat asua. Valitettavasti vieläkään se ei ole kaikille mahdollista, sanoo asiantuntija Rasmus Aro MDI:stä Huomenta Suomen haastattelussa.
– Totuimme kaupungistumiskehitykseen ja urbanisoituvaan Suomeen, kunnes tuli korona. Olemme puhuneet pandemian jälkeisestä landemiasta ja yhtäkkisestä maallemuutosta, Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto säestää.
"Emme palaa koronaa edeltävään maailmaan"
Mutta kuinka pysyvä tilanne on? Tuleeko pääkaupunkiseutu jatkossakin menettämään väestöä ja maaseudut vahvistumaan.
Tulevaisuutta on vaikea arvioida, sanoo Rasmus Aro, mutta hän ei usko kehityksen kääntyvän 2010-luvun lopun voimakkaan kaupungistumiskehityksen kaltaiseksi.
– Isoin piikki, mikä korona-aikana tuli, näyttää olevan takanapäin. Väittäisin kuitenkin, että emme palaa koronaa edeltävään maailmaan. Ihan pelkästään sen takia, että etätyö on uusi normaali.
Lue lisää: Tampereella ja Turussa vuokrien nousu viime vuonna selkeästi pääkaupunkiseutua suurempaa – loppuvuodesta vuokrien nousutahti kiihtyi myös pääkaupunkiseudulla
"Tähtialueita ja tähtikyliä"
Voittaja-alueita korona-ajan ja sen jälkeisessä Suomessa ovat muun muassa Lapin matkailukohteet, mökkikunnat, jotkut tunnetut kylät sekä opiskelijakaupungit.
– Meillä on ihan selviä tähtialueita ja tähtikyliä. Meillä on esimerkiksi Lapin kylät hirveässä nosteessa. Siellä on lumilautapariskuntia, joilla oli unelma Lapista, ja he ovat muuttaneet, Vaasan kaupunginvaltuustossakin keskustan valtuutettuna toimiva Koivisto sanoo.
– Muuttoliiketilastoissa näyttää siltä, että esimerkiksi Tampereen seutu on yksi maan suurimmista voittajista ja Kuopion seutu myös. Oma hypoteesi tähän on, että se linkittyy siihen, että vastavalmistuneiden opiskelijoiden ei enää ole pakko muuttaa koulutuskaupungista pääkaupunkiseudulle, Aro pohtii.
Lue myös: Korot nousevat, mutta asuntolainojen korkovähennys on nyt nolla – Finanssiala: "Varoitimme"
Uusi arvomaailma?
Suomen Kylät ry:n Koiviston mielestä myös suomalaisten arvomaailma on muuttunut, mikä vaikuttaa muuttoliikkeeseen.
– Turun yliopiston tutkimuksen ja nuorisobarometrin mukaan nuoret haaveilevat, että kun he vakiintuvat kolmekymppisenä, he haluavat asua kaupungin läheisellä maaseudulla, oman työhuoneen, takapihan ja väljyyttä. Tämä arvoilmasto on muuttunut, Koivisto sanoo.
– Tarina pelkästään kaupungistuvasta Suomesta ei ole enää totuus. Miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta. Uskomme, että tämä tästä jatkuu, hän jatkaa.
Koiviston mukaan haaveilevien määrä on entistä suurempi.
Lue myös: Hypon pääekonomisti varoittaa ikävästä ilmiöstä: Suomi voi ajautua "laantumaan"
MDI:n Aro muistuttaa, että kaupungistuminen jatkuu myös tulevaisuudessa, vaikka kaupunkeihin ei jatkossakaan muutettaisi entiseen malliin.
– On tärkeä ymmärtää, että 2020- ja 2030-luvulla Suomessa, vaikka maalle muuttaisi porukkaa, niin siitä huolimatta Suomi kaupungistuu, koska maahanmuutto kohdistuu suuriin kaupunkeihin, Aro sanoo.
– Toiseksi maaseudun väestö on huomattavasti iäkkäämpää, jonka takia kuolleiden määrä on merkittävästi syntyneitä korkeampi.
Koko Suomen yhteinen ongelma onkin syntyvyyden ja kuolleisuuden epäsuhta.
– Muuttoliike on taivaaseen koko Suomessa, tiivistää Suomen Kylien Koivisto pilke silmäkulmassa.