Palveluseteliä pidetään "ohituskaistana" julkisen sektorin pitkien jonojen vuoksi

– Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnanvapautta, kiteyttää Jolkkonen. 

Onko Helsingin nykyjärjestelmä jo osa tulevaa valinnanvapautta?

– Kyllä näen sen osana tulevaa valinnanvapautta. Sillä harjoitellaan ja valmistaudutaan valinnanvapauden laajentamiseen. 

Mitä hyvää palvelusetelissä on?

– Ihmiset voivat ottaa enemmän itse vastuuta omista asioistaan – päättää, mistä palveluita hankkivat. Palveluntuottajien välinen kilpailu lisääntyy, laadulla toivottavasti. Valinnanvapaus myös lisää sitoutumista omaan hoitoon ja palveluihin. 

Mitä huonoa löytyy?

– Haasteena on se, että ketkä ovat niitä palveluntuottajia. Tarvitaan enemmän asiakkaiden ja potilaiden ohjausta ja neuvontaa. Tarvitaan sähköisiä palveluja, joissa voi vertailla palveluntuottajia.

Mutta palveluseteliä ei käytetä pelkästään julkisen puolen jonojen purkamiseen?

– Palveluseteliä ei käytetä pelkästään jonojen purkamiseen, vaan se on yksi vaihtoehto oman tuotannon ja ostopalvelun rinnalla.

Paksusuolen tähystykseen on Helsingissä julkiselle puolelle 5 - 6 kuukauden odotusaika. Antaako tilanne oikean mahdollisuuden valita?

– On ilman muuta niin, että jos odotusajat vaihtelevat huomattavasti eli se palveluseteli tarjoaa ohituskaistan, niin silloin järjestelmä ei toimi niin hyvin kuin pitäisi. Eli kyllä saatavuuden pitäisi olla samanlainen palvelusetelissä ja niissä muissa vaihtoehdoissa. 

– Puolen vuoden jonotusaika ei ole tarkoituksenmukainen. Jos arvioidaan, että tutkimus on tarpeellinen, niin tietenkin siihen pitäisi päästä nopeammin.

Mikä on kohtuullinen odotusaika?

– Jos on täysin kiireetön tilanne eli tarkistusluontoinen tähystys, niin silloin varmasti kuukauden tai kahden sisällä riittää, mutta jos on kiireellinen tarve, niin silloin pitää tietysti päästä nopeasti eli lähipäivinä tai viikon kahden kuluessa, Jolkkonen arvioi.