Palmuöljyn tuotanto orankien kuolema – voiko ekoturismi pelastaa ne sukupuutolta?

Vilkkaat ihmisapinanalut temmeltävät OFI-järjestön ylläpitämässä turvakodissa Pangkalan Bunissa Borneon saarella Indonesiassa.

Ne katsovat välillä aseistariisuvasti silmiin. Joka ikinen poikanen on orpo. Niiden vanhemmat ovat kuolleet – joko salametsästäjien tappamina tai elinympäristön tuhoutumisen aiheuttamana nälkään.

– Ne ovat sukuamme, verisukulaisiamme. Maailma on surullisempi ja yksinäisempi paikka, jos annamme verisukulaisemme kuolla sukupuuttoon, sanoo Birute Galdikas APTN-uutiskuvapalvelulle.

Kanadalaista Galdikasia pidetään maailman johtavana orankitutkijana. Hän alkoi perehtyä orankeihin niiden luonnollisessa ympäristössään 1970-luvun alussa.

Orangit lähikaupoissamme

Kuluttajaa orangit katsovat silmiin lähikaupoissa. Ruoka- ja kemikaliohyllyt notkuvat tuotteita, joissa on käytetty palmuöljyä.

Palmuöljyä saadaan öljypalmusta. 85 prosenttia maailmalla käytetystä palmuöljystä tuotetaan Indonesiassa ja Malesiassa. Palmuöljyn käyttö kasvaa vauhdilla.

Öljypalmuviljelmien alta raivataan häkellyttävää vauhtia trooppisia metsiä, jotka ovat orankien koti. Orankien elinympäristöstä on tuhottu 20 vuodessa 90 prosenttia, sanoo Galdikas.

Orangit kadonneet vauhdilla

Borneon- ja sumatranorankeja oli 1970-luvulla vielä 300 000. Nyt niitä on enää kuudesosa siitä. Molemmat lajit on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.

YK:n ympäristöjärjestön Unepin viime vuonna julkistaman raportin mukaan Kaakkois-Aasian alkuperäisistä metsistä kolme neljäsosaa on kadonnut vuoteen 2030 mennessä.

Palmuöljy on Indonesian tärkein vientituote. Maa on kuitenkin hyväksynyt lakeja orankien suojelemiseksi, mutta lakien noudattaminen on toinen asia.

– Paikallistasolla halu noudattaa säännöksiä ja lakeja usein puuttuu, ja palmuöljystä saatava helppo raha houkuttelee, apinatutkija Galdikas toteaa. Hän edustaa OFI:a eli Orangutan Foundation International -järjestöä.

Monet paikalliset asukkaat ovat riippuvaisia palmuöljyplantaaseista.

Oppaiksi ja kokeiksi ekoturisteille

Näitä asukkaita yritetään nyt herätellä orankien suojeluun ekoturismin avulla.

Kaakkois-Aasian luontomatkailu houkuttelee, ja orangit ovat osa sitä. Erityisesti, kun niitä on enää vähän, luonnonvaraisen orangin näkeminen voi sykähdyttää turistia syvästi.

– Meillä on suunnitelma paikallisten ihmisten kouluttamiseksi oppaiksi ja muita asioita. Jotkut nyt palmuöljyplantaaseilla työskentelevät saattavat muuttaa mielensä ja siirtyä turismiin, sanoo indonesialainen orankiaktivisti Thomas Sari Wuwur.

Wuwurin mukaan turistit ostavat ja vuokraavat paikallisilta muun muassa tarvikkeita, kokkeja, veneitä ja oppaita.

Vierailulle turvakotiin

Turisteja pääsee myös vierailemaan OFI:n ylläpitämässä turvakodissa. Samalla heille kerrotaan ympäristön tuhoamisen vaikutuksista eläinlajieihin.

OFI käyttää saamiaan tuloja oranginpoikasten hoitamiseen ja maiden ostoon sademetsien suojelemiseksi.

Malaijin kielellä oranki tarkoittaa metsän ihmistä. Oranki kuuluu isoihin ihmisapinoihin, joiden perimä eli dna on vähintään 97 prosenttisesti samanlainen kuin nykyihmisellä.

Metsätuhot uhkaavat useita lajeja

Oranki ei suinkaan ole ainoa vaarassa oleva eläin- ja eliölaji.

Yhdysvaltalainen ympäristöjärjestö Audubon muistuttaa, että palmuöjytuotannon metsätuhot ovat esimerkiksi suistaneet Indonesiassa ja Malesiassa kymmeniä lintulajeja uhanalaisiksi.

Metsänraivaus öljypalmujen tieltä tuhoaa myös turvesoita. Ja kun turvemaita sytytetään tahallaan tai ne syttyvät vahingossa, ilmakehään pääsee valtavat määrät hiilidioksidia.

Indonesia, joka on on maailman viidenneksi suurin kasvihuonekaasujen lähde, on nyt päättänyt suojella turvesoita tuhoamiselta.