STT:n tiedot: Kyse on rahasta ja näkemyksissä prosenttiyksikköjen ero. Valtakunnansovittelijan mukaan sovintoehdotuksella ei olisi läpimenomahdollisuuksia tällä hetkellä.
Vientialojen työehtosopimusneuvottelut ovat jumittuneet riitaan palkankorotusten tasosta. Työnantajien ja palkansaajien näkemyksissä on yhä prosenttiyksikköjen ero, työmarkkinalähteistä kuvaillaan.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ei toistaiseksi ole tehnyt sovintoesitystä Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien palkkakiistassa. Hän sanoo STT:lle, ettei sovintoehdotusta ole ollut mahdollista antaa tässä tilanteessa, kun osapuolten näkemykset ovat vielä kovin erilaiset. Ratkaisua yritetään hakea jälleen keskiviikkona.
Sajavaaran mukaan sovintoesityksellä pitäisi aina olla läpimenomahdollisuuksia eikä sellaisia tällä hetkellä ole.
– Sovintoehdotusta ei anneta turhan takia, vaan aina vakaan harkinnan tuloksena.
Viime vuosina Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien niin sanottua päänavaajasopimusta on jouduttu odottelemaan muissa pöydissä. Vajaat kaksi vuotta sitten osapuolet pääsivät sopimukseen helmikuun alussa. Tuolloin sovittiin, että palkat nousevat kahden vuoden aikana yhteensä seitsemän prosenttia.
Tällä kertaa SAK:laiset liitot niittasivat jo ennen neuvottelujen alkamista palkankorotustavoitteekseen kymmenen prosenttia tai 250 euroa kahdessa vuodessa.
Työnantajapuoli arvostelee kovan tavoitteen kertomista julkisuuteen. Ilman sitä ja ensimmäisiä lakkoja sopimukset olisi tehty jo ajat sitten, sanoo yksi lähteistä.
2:03
"Hullu tilanne"
Palkansaajapuolelta tilannetta kuvataan hulluksi. Kaikkien muiden asiat seisovat sen takia, että teknologiateollisuuteen ei saada aikaiseksi työehtosopimusta, kuvailee yksi lähteistä. Työnantajapuolella ei uskota olevan kiinnostusta lähteä käymään neuvotteluita ennen kuin palkankorotustaso on tiedossa.
Sajavaaran mukaan osapuolet ovat erittäin tietoisia paineista ja sovittelija yrittää kaikin mahdollisin keinoin lähentää näkemyksiä ja rakentaa sovintoa.
– Mietimme hyvin tarkkaan, millaisilla lukemilla voidaan turvata ostovoimaa riittävässä määrin ja myös varmistaa, ettei Suomen kustannuskilpailukykyä ohjata väärään suuntaan.
Kummatkaan osapuolet eivät avaa, missä haarukassa neuvotteluissa liikutaan.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on kuitenkin kertonut liiton tehneen viime syksyn aikana useita yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joissa palkankorotukset kahdelle vuodelle ovat 7–9 prosentin haarukassa eli lähellä 10 prosentin tavoitetta.
Palkansaajapuolella katsotaankin, ettei tavoitteen pitäisi toimialallakaan olla epärealistinen, jos se kerran yrityksille on sopinut.
Molemmat osapuolet ovat viitanneet myös Saksan teollisuuden suurliiton IG Metallin sopimukseen, jonka kustannusvaikutukset ne kuitenkin laskevat eri tavoilla. Teollisuusliitossa sopimuksen kustannusvaikutukseksi on laskettu yli 7 prosenttia 25 kuukauden aikana. Työnantajapuolella palkkoja korottaviksi vaikutuksiksi lasketaan noin kuusi prosenttia.
Neuvotteluissa on keskusteltu myös kolmevuotisesta sopimuksesta kaksivuotisen sijaan. Vaihtoehto on ainakin ollut pöydällä.
1:10
Työehtosopimuksia päättymässä
Teollisuusliiton lakot vientiteollisuudessa luovat osaltaan painetta neuvotteluihin. Liiton kuusipäiväinen lakko teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa alkoi maanantaina puolenyön jälkeen. Samaan aikaan alkoi myös muiden liittojen tukilakkoja ja saartoja Teollisuusliiton tueksi.
Seuraavat Teollisuusliiton lakot on jo ilmoitettu alkaviksi 3. ja 10. helmikuuta. Lakkoja saattaa olla tulossa myös muilta, enemmän kansalaisen arkeen vaikuttavilta toimialoilta. Tammikuun lopussa päättyvät työehtosopimukset muun muassa linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajilta.
Tunnetusti järein lakkoase on AKT:hen kuuluvilla ahtaajilla, joiden työehtosopimus umpeutuu helmikuun lopussa. Satamat voisivat mennä kiinni maaliskuun alussa, jos sitä ennen ei palkkakiistaan ratkaisua löydy.