Tällä viikolla vietetään lapsettomien teemaviikkoa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry haluaa viikolla muistuttaa, että vanhemmuus ei ole itsestäänselvyys. Mitä tehdä, jos haluaa kipeästi lapsen, mutta raskaus ei ole vaihtoehto? Lapsettomuuden kanssa moni sinkku- tai homomies jää yksin.
Vuodenvaihteessa puhuttiin paljon itsellisten naisten ja lesboparien jäämisestä hedelmöityshoidoista saatavien Kela-korvausten ulkopuolelle.
Sinkku- tai homomiehille, jotka eivät voi itse tulla raskaaksi, tie vanhemmaksi on kuitenkin vielä vaikeampi. Yksi heistä on Jim Koskinen. Hänen halunsa saada oma perhe on alkanut jo päiväkodista.
Lapsettomien lauantaita vietetään tänä vuonna lauantaina 10. toukokuuta.
– Olen saanut omilta vanhemmiltani ja isovanhemmiltani hyvän kasvatuksen elämään. Ja haluan olla sellainen turvallinen henkilö jollekin toiselle, vaikka omalle lapselle, sanoo Koskinen.
Koskinen on esiintynyt paljon julkisuudessa ja kertonut avoimesti homoseksuaalisuudestaan. Kun ympärillä ihmiset ovat saaneet perheenlisäystä, se on saanut Koskisen miettimään omia mahdollisuuksiaan perheellistyä.
– Kun kuuluu seksuaaliseen vähemmistöön, ei ehkä ole niitä samoja oikeuksia kuin muilla.
Koskinen kertoo, että yksi hänen mahdollisuuksistaan on ollut adoptio, tai jos haluaa biologisia lapsia, yksi vaihtoehto on kumppanuusvanhemmuus.
– Ja sitten olisi sijaissynnytys, mutta se ei ole Suomessa laillista. Siksi olen lähtenyt ajamaan ei-kaupallista sijaissynnytystä, jossa joku haluaisi lähteä auttamaan toista henkilöä saamaan lapsen, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sanoo Koskinen.
Tahattomasta lapsettomien asiaa ajava Simpukka ry:n toiminnanjohtajan Pia Savion mukaan miesten yhteydenotot ovat yhdistyksessä selvässä vähemmistössä, mutta heille lapsettomuuden kriisi voi olla jopa mies-naispareja tai naisia suurempi.
Yhteydenottoja Simpukka ry:lle tulee joitakin kymmeniä vuodessa ja useimmiten yhteydenotto liittyy sijaissynnytyksiin. Siihen liittyy myös tunnetason ongelmia, mutta ne eivät juurikaan eroa naisten tunteista, Savio kertoo.
– Paljon näköalattomuuden tunnetta, surun tunteita, toiseuden kokemusta ja ihan sitä samaa katkeruutta ja vihan tunteita niitä kohtaan, jotka niitä lapsia saavat, koska ne kaikki tunteet liittyvät siihen samaan lapsettomuudesta aiheutuvaan tunteiden kirjoon, Savio jatkaa.
Savion mukaan konkreettisemmat haaveet liittyvät lapsihaaveen toteuttamiseen.
– Jos puhutaan sinkkumiehistä tai homomiehistä, silloin puhutaan sinkkumiesten kohdalla elämäntilannelapsettomuudesta, eli ei ole mahdollista niitä lapsia saada.
Ja koska Suomessa sijaissynnytykset eivät ole sallittuja, tilanne ei ole yhdenvertainen.
– Monet lähtevätkin hakemaan niitä (sijaissynnytyksiä) ulkomaille, mikäli siihen taloudelliset resurssit riittävät, kertoo Savio.
Savion mukaan lapsiperheellisyyden mahdollisuudet ovatkin miehillä naisia heikommat, ja kriisi voi sen vuoksi olla huomattavan paljon suurempi.
Mutta tunnistaako suomalainen yhteiskunta, että myös mies voi kärsiä lapsettomuudesta?
– Me ehkä ollaan siitä tietoisia, mutta ei ehkä ihan ymmärretä sitä. Meillä seksuaalivähemmistöön kuuluvilla miehillä ei ole sitä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollisuutta, joka olisi minulle se mieluisin tapa. Kumppanuusvanhemmuus olisi se yksi tapa, mutta se ei ole kaikille se oikea tapa. Siksi olisi hyvä, että yhteiskunnalla olisi mahdollisuus tunnustaa erilaisia tapoja, sanoo Koskinen.
Kaikesta huolimatta Koskinen katsoo myönteisesti tulevaisuuteen ja haaveilee edelleen kahden lapsen saamisesta ja isäksi tulemisesta.
– Olen optimisti, tämä on meidän yhteiskunnastamme ja päättäjistämme kiinni. Ja ihan tavallisista ihmisistä kiinni, kun me puhumme näistä, otetaan selvää asioista ja pidetään ääntä muidenkin puolesta niin uskon, että saadaan unelmia toteutetuksi, sanoo Koskinen.
Jutun sitaatteja ja rakennetta muokattu kello 11.26.
Sari Korpela työskentelee Viiden jälkeen -ohjelmassa toimittajana.
Syntyjään turkulainen pitää vahvasti henkisen kotikaupunkinsa puolta. Myös suorissa lähetyksissä voi vivahteikas varsinaissuomalainen murre värittää lähetysvirtaa.
Kiinnostuksen kohteina, Turun lisäksi, monenkirjavat yhteiskunnalliset aiheet sekä myös lifestyle-aiheet ruokaa ja kulttuuria unohtamatta.
Sari Korpelaan voit olla yhteydessä sähköpostitse.
