Palkintoehdokkaat: Uutisia seurataan silloinkin, kun ei tarvitse

Kysyimme tämän vuoden Suuri Journalistipalkinto -kilpailun ehdokkailta ajankohtaisia kysymyksiä mediasta ja journalistisesta työstä. Kilpailussa ehdokkaat kilpailevat neljässä eri kategoriassa, Vuoden juttu, Vuoden journalistinen teko, Vuoden journalisti ja uutena kategoriana Vuoden kirja. 

Kun kysyimme, miten paljon oma työ vaikuttaa arkeen, niin lähes kaikki ilmoittivat, että työ vaikuttaa arkeen paljonkin. Huonona asiana journalistit ja kirjailijat eivät asiaa nähneet. Oma työ koetaan innostavana, muistuttaa toimittaja-kirjailija Ville Hänninen, joka on ehdolla yhdessä Jussi Karjalaisen kanssa Vuoden kirja -kategoriassa. 

– En valinnut asiaa, asia valitsi minut. Olen käyttänyt omiin, sinänsä ehkä mitättömän tuntuisiin erityiskysymyksiini, kuten sarjakuviin ja kuvalliseen kerrontaan koko aikuisen elämäni. Kyllä niihin jää kiinni, ja siitä syntyy onnettomalla tavalla työnarkomaniaan vertautuva arjenkuva. Freelancerina en ole koskaan laskenut tunteja. Silti, tai juuri siksi, oma hitaus turhauttaa ja omien kykyjen rajallisuus masentaa, joskus miltei rajattomasti, Hänninen sanoo. 

Useampi palkintoehdokkaista kertoi olevansa työssä periaatteessa jatkuvasti.

– Olen ammatiltani ajattelija ja teen tätä tointani ilomielin koko ajan, myös unissani, vastaa taas Juha Hurme, joka on myös ehdolla Vuoden kirja -kategoriassa Nyljetyt aatukset -kirjallaan. 

– Luen tausta-aineistoa usein kotona, ja seuraan ulkomaista mediaa. Aiheet ovat jatkuvasti mielessä, ei niistä pääse irti, kun lähtee työpaikalta, kertoo Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen, joka on työryhmänsä kanssa ehdokkaana Vuoden Journalistinen teko -kategoriassa. 

Palkintoehdokkaat saattoivat useinkin pyöritellä työasioita kotona. Tämän tunnusti useampi ehdokas. 

– Uutisia tulee seurattua tiiviisti silloinkin, kun ei tarvitsisi. Ja jos työn alla on tärkeä juttu, siitä ei tahdo saada ajatuksia irti. Helposti tulee pyöriteltyä aihetta vapaa-ajalla, ja joka tapauksessa tulee luettua aiheeseen liittyviä kirjoja ja juttuja vapaa-ajalla. Mutta tämä ei toisaalta ole huono asia, se on vain osoitus siitä, että saa tehdä työtä, johon suhtautuu intohimoisesti, punnitsee tilannetta Vuoden journalistiksi ehdolla oleva Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski.

– Kiinnostavien kulttuurihistorian kerrostumien tutkiminen ja niistä kertominen on lähtenyt aikoinaan liikkeelle puhtaasta innostuksesta, joten työskentely innostaa aina. On suuri joukko mielenkiintoisia ilmiöitä ja asioita, joita voi ammentaa arkistoista ja vanhojen lehtien sivuilta ja ennen kaikkea asettaa niitä nykyihmisiä kiinnostavaan valotukseen. Projekteilla pitää olla deadlinet, muuten aiheisiin saattaakin jäädä kiinni, kertoo toimittaja-kirjailija Jussi Karjalainen arjestaan. 

Lapset irrottavat työstä

Ehdokkailla oli myös omat ratkaisunsa siihen, miten aiheisiin ei jäänyt kiinni työajan ulkopuolella.

– Kriisialuetoimittajan työ on pakko lokeroida omaan osastoonsa, se ei saa sekoittua arkeen. Lapset ovat tässä hyvänä apuna – heidän läsnäolonsa rajaa arjen ja työn erilleen toisistaan erinomaisesti, kertoo Suomen Kuvalehden toimittaja Jari Lindholm. Hän on ehdolla Vuoden juttu -kategoriassa.

– Journalistihan on ikään kuin koko ajan töissä. Huomaan ajattelevani mahdollisia aiheita ja näkökulmia lähes tilanteessa kuin tilanteessa. Se kuuluu tähän ammattiin, mutta koetan olla tuomatta töitä kotiin. Lapsiperheen arjessa se onnistuu kyllä, Vuoden juttu -kategoriassa niin ikään ehdolla oleva toimittaja Tuomas Muraja sanoo.

Dokumenttielokuvastaan Presidentin tekijät ehdolla Vuoden juttu -kategoriassa oleva Tuukka Temonen kuitenkin kertoi, että dokumenttia tehdessään arki ja työ sekottuivat kunnolla. 

– Jos rajataan oma työni koskemaan vain Presidentin tekijöitä, niin silloin kuvattaessa elin kirjaimellisesti ehdokas Niinistön aikataulussa. Vaalit olivat oikeastaan ainut asia, mitä elin tuolloin. Viime vuosi ja vielä tämäkin vuosi on taas ollut oikeastaan pelkkää jälkipeliä elokuvasta. Vaikka siitä haluaisi jo päästää irti, niin se on hyvin vaikeaa.

Suuren Journalistipalkinnon 2014 saajat julkistetaan MTV3-kanavalla keskiviikkona 11.3.2015 kello 20 alkavassa suorassa gaalalähetyksessä.