Suomalaista varoitellaan usein ulkomailta ostettavan asunnon vaaroista, mutta epäluotettavasta tai muuten vain epämieluisasta vuokralaisesta voi tulla vuokranantajan pitkäaikainen painajainen myös koto-Suomessa.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta tekee vuokrauskuvion ja sen purkamisen periaatteessa hyvin selkeäksi. Jos vuokralainen rikkoo sopimusta esimerkiksi jättämällä maksamatta vuokria, pääsee vuokranantaja hänestä eroon purkamalla vuokrasopimuksen. Jos vuokralainen tästä huolimatta pysyy asunnossa, voi vuokranantaja ottaa käyttöönsä järeät aseet ja hakea käräjäoikeudelta häätötuomiota.
Irtisanominen on tavallisin tapa päättää sopimussuhde. Vuokrasopimuksen purkaminen tulee kyseeseen tilanteissa, joissa on sopimusrikkomuksia. Yleisin niistä on vuokrien maksamatta jättäminen 2-3 kuukaudelta. Myös häiritsevä elämä on peruste purkaa vuokrasopimus. Häiritsevällä elämällä tarkoitetaan toistuvaa yleensä öiseen aikaan tapahtuvaa remuamista tai esimerkiksi instrumentin soittamista alituisesti niin, että se häiritsee muita asukkaita. Jos vuokralainen ei lähde asunnosta saatuaan vuokrasopimuksen purkuilmoituksen, vuokranantaja voi hakea käräjäoikeudelta häätötuomiota. Tuomio täytyy toimittaa ulosottovirastoon, joka hoitaa varsinaisen häädön eli asukkaan pois saattamisen ja asunnon tyhjennyksen. Ulosottomies antaa ensin muuttokehotuksen, ja jos sitä ei ole noudatettu, tyhjentää asunnon. |
Näin siis periaatteessa. Käytännössä tilanne on usein toinen. Epätoivottu vuokralainen voi niin halutessaan tehdä prosessista hyvin pitkän.
Suomen Vuokranantajat ry saa jäseniltään hyvin paljon ongelmavuokralaisia koskevia yhteydenottoja. Yhdistys käsittelee vuosittain noin 6 000 puhelua. Toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan kolmasosa niistä koskee eri asteisia ongelmia vuokrasuhteessa.
– Eivät ne kaikki tietenkään ole pahimpia tapauksia, joissa olisi pantu kämppä pirstaleiksi. Usein kysytään, mitä tehdä, kun on vuokrat maksamatta tai mitä tehdä, kun vuokrasuhde on päättynyt mutta vuokralaiseen ei saa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, Koro-Kanerva kuvailee.
Se, että vuokralaista ei tavoiteta, pitkittää prosessia väistämättä, sillä tällöin vuokranantaja ei pysty antamaan tiedoksi vuokrasopimuksen purkuilmoitusta tai irtisanomisilmoitusta.
Koro-Kanervan mukaan hankala vuokralainen voi venkoilla ja pitkittää väistämätöntä muuttoa myös erilaisilla hakemuksilla, kuten muuttopäivän siirrolla. Se ei ole kuitenkaan kovin tavallista.
– Se vaatii vuokralaiselta aktiivisuutta. Ehkä tavallisempaa on se, että vuokralaista ei saada kiinni ja prosessi venyy sen takia, Koro-Kanerva arvioi.
Pisimmät prosessit ovat olleet kestoltaan puolen vuoden ja vuoden välillä. Pois lukien riitautetut jutut, jotka menevät oikeuteen.
– Pahimmat tapaukset ovat sellaisia, missä ensinnäkin prosessi on kestänyt kauan, ja sitten kun kämppä saadaan tyhjäksi selviää, että se on ihan palasina. On vesivahinko ja on hajotettu paikkoja, on kaikenlaista ilkivaltaa. Siinä moni vuokranantaja lyö hanskat tiskiin, Koro-Kanerva kuvailee.
Tehokkain prosessin venytyskeino on sen riitauttaminen. Tällöin tapaus kiertää pidemmän aikaa oikeusjärjestelmän jähmeissä rattaissa eli menee käräjäoikeuden jälkeen valitusten kautta vielä hovioikeuteen. Äärimmäisessä tapauksessa epämieluisasta vuokralaisesta eroon pääseminen voi siis viedä vuosia.