Pako maahanmuuttajavaltaisista kouluista näkyy jo Helsingissä

Kun asuntopolitiikan seurauksena jonkin asuinalueen maahanmuuttataustaisten tai alhaisemman tulotason perheiden osuus kasvaa, kasvaa myös syntyperäisten suomalaisten pako alueen kouluista.

- Näiltä alueilta, joilla on tavanomaista enemmän maahanmuuttajia, lähtevät syntyperäiset suomalaiset hakemaan lapsilleen koulua muilta alueilta. Tämä on ongelma, jota kukaan ei ole vielä oikein selvästi tunnustanut, mutta hyvin perustein voidaan epäillä, että tätä tapahtuu jo, kertoo Helsingin opetustoimen johtaja Rauno Jarnila.

Helsingissä ilmiön olemassaoloa voidaan perustella esimerkiksi sillä, että maahanmuuttajataustaisten lasten määrä tiettyjen alueiden kouluissa on kasvanut suhteellisesti paljon suuremmaksi, kuin mitä se asumisrekisteritietojen mukaan pitäisi olla.

- Kaiken kaikkiaan toivoisin kyllä kaikilta vähän myönteisempää suhtautumista erilaisuuteen, lähtökohdan pitäisi olla kaikessa vähän humanistisempi, aina ei oikein tiedetä mistä puhutaan.

Lisärahalla voidaan parantaa koulujen asemaa

Koulut heijastavat hyvin läpinäkyvästi muita yhteiskunnan rakenteita ja arvoja.

- Koulut joutuvat hoitamaan ne seuraukset, jotka aiheutuvat epätasa-arvoisesta kaupunkikehityksestä. Tietyillä alueilla esimerkiksi vuokra-asuntojen määrä on suurempi, jolloin väkisinkin käy niin, että näiden alueiden kouluissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin myös alhaisemman tulotason perheiden lapsia, Jarnila sanoo.

Helsingissä lisäraha on tuonut hyviä tuloksia näihin kouluihin.

- Jaamme vuosittain vajaat kaksi miljoonaa euroa ylimääräistä niille kouluille, joissa alueen tulotaso on tavanomaista alhaisempi tai maahanmuuttajataustaiden perheiden osuus suurempi. Rahan jakamisen yksi peruste on myös aikuisväestön koulutustaso.

Koulut saavat itse päättää, mihin ne lisärahan käyttävät. Tavanomaisesti sillä palkataan joko lisää opettajia tai kouluavustajia. Lisäeurot mahdollistavat näin esimerkiksi pienemmät opetusryhmät.

- Tätä on tehty Helsingissä yli 10 vuotta ja tulokset ovat positiivisia. Rahalla pystytään edistämään näiden koulujen asemaa.

Helsinki ei lämpene yksityiskouluille

Jarnila ei usko, että yllä mainittu kehitys johtaa yksityiskoulujen kasvaviin markkinoihin, ainakaan Helsingissä.

- Tämä on hyvin paljon kiinni kaupungista ja kaupungin tahdosta. Mikäli markkinat haluttaisiin avata laajemmin yksityiskouluille, tarvittaisiin siihen myönteistä suhtautumista niin valtiolta ja ennenkaikkea kaupungilta, joka arvioisi niiden tarpeen. Meillä Helsingissä kaupunki on kyllä enemmän kuntakeskeinen.

Lue myös:

    Uusimmat