Tammikuussa on uutisoitu tulipaloista normaalia enemmän. Se ei johdu alentuneesta uutiskynnyksestä vaan siitä, että tulipaloja syttyy kovissa pakkasjaksoissa enemmän.
Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki kertoo, että Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut korreloivat palojen määrää.
– Ilmatieteen laitoksen laskentaperuste perustuu siihen, että on 17 asteen ero sisä- ja ulkoilman välillä. Silloin tulee lämmitystarvetta ja mitä kylmempää on, sitä enemmän tarvitaan lämmitystä, kertoo Kokki.
Näin on tapahtunut myös kuluvan tammikuun aikana. Lämmitystarve on ollut suuri ja se näkyy myös palojen määrissä.
– Asuntopaloja on ollut jo noin 250 ja viime vuonna (tammikuussa) 260. Jos pakkaset jatkuvat, niin ennätyksiä rikotaan ja vuoden 2010 tammikuun 400 asuntopalon määrä menee rikki, sanoo Kokki.
Tulisijat usein palojen syynä pakkasilla
Pakkasilla tulipalot aiheutuvat useimmiten tulisijoista. Ne alkavat joko nokipaloista tai sitten liikalämmittämisestä.
– Tulisijoihin liittyviä paloja näinä kylminä kuukausina on enemmän kuin normaaleina talvikuukausina. Tulisijoja aletaan käyttää silloin kun on kylmät ilmat, eikä niitä muulloin käytetä. Siellä voi olla nokipaloja piipussa, kertoo Kokki.
Nokipaloja on helppo ehkäistä nuohouksella.
– Säännöllinen nuohous auttaa, eli jos vuoden välein asunnossa nuohotaan niin sen pitäisi riittää, sanoo Kokki.