Tammikuussa jo 250 asuntopaloa – kaikkien aikojen kuukausiennätys vaarassa mennä rikki

Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki kertoo, että Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut korreloivat palojen määrää.

– Ilmatieteen laitoksen laskentaperuste perustuu siihen, että on 17 asteen ero sisä- ja ulkoilman välillä. Silloin tulee lämmitystarvetta ja mitä kylmempää on, sitä enemmän tarvitaan lämmitystä, kertoo Kokki.

Näin on tapahtunut myös kuluvan tammikuun aikana. Lämmitystarve on ollut suuri ja se näkyy myös palojen määrissä.

– Asuntopaloja on ollut jo noin 250 ja viime vuonna (tammikuussa) 260. Jos pakkaset jatkuvat, niin ennätyksiä rikotaan ja vuoden 2010 tammikuun 400 asuntopalon määrä menee rikki, sanoo Kokki.

Tulisijat usein palojen syynä pakkasilla

Pakkasilla tulipalot aiheutuvat useimmiten tulisijoista. Ne alkavat joko nokipaloista tai sitten liikalämmittämisestä.

– Tulisijoihin liittyviä paloja näinä kylminä kuukausina on enemmän kuin normaaleina talvikuukausina. Tulisijoja aletaan käyttää silloin kun on kylmät ilmat, eikä niitä muulloin käytetä. Siellä voi olla nokipaloja piipussa, kertoo Kokki.

Nokipaloja on helppo ehkäistä nuohouksella.

– Säännöllinen nuohous auttaa, eli jos vuoden välein asunnossa nuohotaan niin sen pitäisi riittää, sanoo Kokki. 

Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että tulisijaa käytetään oikealla tavalla, eikä sitä lämmitetä liikaa.

– Tulisijoja käytetään enemmän kuin niille olisi suotavaa. Eli lämmitetään useamman kerran päivässä hyvin pitkäjaksoisesti. Nämä yhdessä usein aiheuttavat sen, että siellä tulee käyttöön liittyen joko ylikuormitusta tai sitten äkkinäistä poikkeavuutta, sanoo Kokki.

Maalaisjärki mukaan lämmityksessäkin

Hän muistuttaa, että ensimmäistä kertaa tulisijaa käytettäessä, sitä pitäisi lämmittää hiljalleen. Liikalämmittämisen tunnistaminen voi kuitenkin olla hankalaa.

– Liikalämmittämisessä suojaetäisyys palavaan rakenteeseen tulee ongelmaksi. Siellä voi olla tilanteita missä savuhormi varastoi lämpöä ja jatkuvasti lämmitettäessä se ei pääse viilenemään. Näin ollen lämpötila pysyy siellä ja kerää sitä lämpöä, kertoo Kokki.

Hän sanoo, että maalaisjärki kannattaa pitää lämmityksessäkin mukana.

– Ei lämmitä mitään älyttömiä määriä vaan pesällisiä kerrallaan ja mielellään kerran päivässä, sanoo Kokki.