Suomessa tilastoitiin tammikuussa yli 45 prosenttia enemmän asuintalojen tulipaloja vuodentakaiseen verrattuna. Asiantuntijan mukaan ihmiset viettävät koronarajoitusten ja pakkassäiden takia enemmän aikaa kodeissaan, joka saattaa osaltaan selittää tapausten jyrkän kasvun.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin mukaan juuri päättyneen tammikuun aikana kirjattiin 302 asuinrakennuspaloa. Viime vuonna vastaava luku oli 208.
SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta huomauttaa, että luvuissa on isojakin heittoja tammikuun osalta, kun katsotaan ajassa taakse päin. Esimerkiksi tammikuussa 2016 paloja oli peräti 401. Vuosina 2017 ja 2018 vastaavat luvut olivat 297 sekä 233, joka Telarannan mukaan selittynee leudoilla talvilla.
– Kyllä näyttäisi siltä, että asuinrakennuksissa ja jonkin verran vapaa-ajan asunnoissa on ollut enemmän tulipaloja, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viime vuonna tammikuussa oli reilut parisataa tulipaloa. Nyt kun helmikuuta on kulunut viikko, niin ollaan jo reilusti yli kolmessasadassa asuintalojen tulipalojen osalta. Eli kyllä tulipalojen määrä on selvästi noussut, Telaranta toteaa.
Asiantuntijan mukaan monenkymmenen prosentin nousu tapausmäärissä on huolestuttavaa, vaikka selittäviä tekijöitä löydettäisiin.
– Kokonaisuutena pitäisin poikkeuksellisena kuitenkin, että näin paljon niitä on jo tänä vuonna ollut ja nimenomaan asuinrakennuspaloja.
Telaranta ei halua vielä tässä vaiheessa arvailla tarkempia syitä, mutta vallitsevilla sääolosuhteilla ja koronarajoituksilla on oletettavasti osansa tapausmäärien kasvussa.
– Avotulen ja takkatulen käyttö tällaisena vuodenaikana lisäävät palon riskiä. Tietysti nyt korona-aikana ihmiset ovat viettäneet paljon enemmän aikaa kotona, joka osaltaan lisää paloriskiä asuintalopalojen osalta. Viime vuonna ei vielä eristäydytty samalla tavalla tähän vuodenaikaan, kuin nyt.
Saunoissa kuivataan edelleen vaatteita
Palojen syttymissyyt ovat vuodesta toiseen samoja. Esimerkiksi saunoissa kuivatettavat vaatteet sytyttävät edelleen paljon tulipaloja.
– Valitettavan usein niitä saunapalojakin on, joiden yksi keskeinen syy on juuri se, että on ollut syttyvää materiaalia liian lähellä kiuasta tai jopa kiukaan päällä.
Telarannan mukaan ihmisten pitäisi kiinnittää huomiota myös ruoanvalmistukseen, sillä valvomaton kokkailu aiheuttaa helposti palon. Myös sisätiloissa tupakointi aiheuttaa edelleen tulipaloja.
– Saatetaan nukahtaa tai mennä toisiin tiloihin, jonka aikana syttyy liesipalo. Ne ovat varsin tyypillisiä. Kolmas on tietysti tupakointi sängyssä tai muiden syttyvien materiaalien lähellä, Telaranta muistuttaa.
Talvisin ihmiset nauttivat kodeissaan takkatulen, mutta myös kynttilöiden hehkusta. Edellä mainitut aiheuttavat itsestäänselvän paloriskin. Hormit on syytä pitää kunnossa.
– Nämä ovat sellaisia riskejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi nuohoominen omakotitaloissa on todella tärkeää, ettei hormipalo pääse syttymään kun takan sytyttää.
Vaikka esimerkiksi tupakoinnista aiheutuneet tulipalot ovat asiantuntijan mukaan vähentyneet viime vuosina, on inhimillinen toiminta keskiössä, kun halutaan välttää pahimman mahdollisen tapahtuminen.
– Kyllä inhimillinen toiminta, ihmisen virheestä tai unohduksesta tapahtuvat palot ovat ihan keskeisiä syttymissyitä tänäkin päivänä.