Tutkijan mukaan Turkin presidentin kommentit saattoivat olla yritys painostaa Venäjää, eivät niinkään Suomen Nato-valmiuden kehumista. Ruotsin kaikki puolueet pohtivat Nato-jumia pääministerin johdolla tänään illalla.
Ruotsissa ei uskota Turkin johdon tuoreiden kommenttien Nato-ratifioinneista johtavan siihen, että Suomi kiirehtisi puolustusliiton jäseneksi ennen Ruotsia – ainakaan kovin nopeasti.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on kutsunut kaikkien puolueiden edustajat koolle täksi illaksi keskustelemaan Nato-jäsenyysprosessin tilanteesta.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Jacob Westberg muistuttaa uutistoimisto TT:n haastattelussa Suomen päättävän myös jäsenyyden ratifioinnin jälkeen lopulta itse, milloin se liittyy Natoon. Westerberg ennustaa Naton reagoivan, jos Turkki todella ratifioisi vain Suomen jäsenyyden ilman Ruotsia.
– Pääsihteeri Jens Stoltenberg ja muut Naton edustajat antaisivat luonnollisesti siinä tilanteessa suosituksia (miten toimia), Westberg arvioi.
Hän korostaa, että Naton olisi vaikea suunnitella Itämeren alueen puolustusta siten, ettei Ruotsi ole jäsenenä mukana kuviossa.
– Jos Suomi saa vahvoja viestejä Natosta siitä, että puolustusliiton mielestä olisi odotettava Ruotsia, niin luultavasti Suomi asettuu samalle kannalle, Westberg uumoilee.
Lue myös: Turkin peli herättää kysymyksiä Suomenlahden molemmin puolin: ”Tämä ei ole pelkästään Ruotsin asia, muidenkin on toimittava”
Viivytyksen pitkittyessä tilanne muuttuu
Tilanne kuitenkin Westbergin mukaan muuttuu, jos Ruotsin tie Naton jäseneksi näyttää venyvän kuukausien tai jopa vuoden pituiseksi. Silloin Suomessa todettaneen, että liittyminen Natoon yksin palvelee parhaiten maan turvallisuutta.
– Luulen, että tällainen vaihtoehto arvioidaan paremmaksi kuin se, että molemmat maat jäävät pitkäksi aikaa Naton ulkopuolelle, Westberg sanoo.
Hän pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antaisi maansa parlamentille esitystä Suomen jäsenyyden ratifioinnista ennen toukokuun vaaleja. Niiden jälkeen Westberg taas ennustaa Yhdysvaltain paineen Turkkia kohtaan kasvavan merkittävästi.
Olivatko Erdoganin kommentit suunnattu muualle?
Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Afrikka- ja Lähi-itä-ohjelmien johtajan Aras Lindhin mukaan Erdoganin sunnuntain kommentit Suomen Nato-jäsenyydestä saattoivat olla suunnattuja kokonaan muualle.
Lindhin mukaan Erdogan nimittäin kiirehti samassa esiintymisessään myös Turkin ja Syyrian suhteiden normalisoimista, ja siihen tämä tarvitsee Venäjän myötävaikutusta. Vihjaus Venäjän rajanaapurin Suomen mahdollisesti pikaisesti toteutuvasta Nato-jäsenyydestä olisi siten ollut vain yritys painostaa Moskovaa, Lindh arvioi Dagens Nyheterin haastattelussa.