Toista vuorokautta yliajalle venynyt Madridin ilmastokokous on päättynyt pettymykseen. Useita tärkeitä kysymyksiä lykättiin seuraavaan ilmastokokoukseen. Madridista ei myöskään lähtenyt maailmalle selkeää viestiä siitä, että valtiot aikovat vähentää päästöjään niin paljon, että ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä alle kahteen asteeseen. Epäonnistumisesta syytetään sekä päätöksiä jarruttaneita suuria saastuttajamaita että kokouksen puheenjohtajamaa Chileä.
Madridin ilmastokokous saavutti yhden ennätyksen: koskaan aikaisemmin ilmastokokous ei ole venynyt näin paljon yliajalle. Venyminen ei kuitenkaan parantanut lopputulosta.
– Kokouksen tulos oli siinä mielessä pettymys, että odotettiin, että selvästi maat olisivat viestineet kunnianhimon tason noususta ja semmoista viestiä ei kuultu, toteaa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.)
Kylmää kyytiä kehitysmaille
Sopua yritettiin saavuttaa markkinamekanismeista eli siitä, millä ehdoilla maat voivat toteuttaa päästövähennyksiä toisessa maassa. Yhteisymmärrystä ei löytynyt vaan säännöistä sopiminen lykättiin seuraavaan kokoukseen.
Kovaa vääntöä käytiin myös ilmastorahoituksesta. Kehitysmaat eivät saaneet toivomaansa uutta rahoitusmekanismia ilmastonmuutoksen aiheuttamien menetysten ja vahinkojen korvaamiseen.
– Avunpyynnöt saivat kylmää kyytiä. Teollisuusmaat torppasivat kaikki avunpyynnöt. Uutta ja erillistä rahoitusta ei ole tulossa, kertoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Isot saastuttajamaat jarruttivat neuvotteluja
Huonosta lopputuloksesta syytettiin puheenjohtajamaa Chileä, joka ei vienyt asioita eteenpäin tarpeeksi jämäkästi. Pahimpia jarruttajia olivat kuitenkin monet isot saastuttajamaat, esimerkiksi Brasilia, Australia, Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Kiina ja Intia.
– Katastrofaalista, miten suuret saastuttajamaat edelleen priorisoivat fossiiliteollisuutta ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin sijaan. Sen sijaan, että olisi reagoitu ilmastokriisin vaatimalla tavalla, pakoiltiin vastuuta ja kaikki tarmo keskitettiin päätösten jarruttamiseen, ihmettelee Rahunen.
Paineet kasaantuvat ensi vuoden kokoukseen
Toiveet siirtyvät nyt ensi vuoden ilmastokokoukseen. Pariisin sopimuksen mukaisesti valtioiden pitäisi ensi vuoden aikana kiristää ilmastotavoitteitaan merkittävästi.
– Kyllä nyt kaikkien maiden pitää mennä kotiin ja katsoa peiliin, että ensi vuoden osalta saadaan päästövähennyksiä selkeästi kiristettyä, toivoo Mikkonen.
Nykyisillä päästövähennyslupauksilla ilmasto lämpenee yli kolmella asteella. Pariisin sopimuksessa on asetettu tavoitteeksi pysäyttää ilmastonmuutos alle kahteen, mieluiten 1,5 asteeseen.