2,7 asteen lämpeneminen uhkaa – valtioilta odotetaan entistä tiukempia päästövähennyslupauksia Glasgown ilmastokokouksessa

Ilmastorahoitus on yksi kiistakysymyksistä

Kokouksessa yritetään saada valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, joka on edelleen kesken. Kiistaa aiheuttaa myös ilmastorahoitus. Teollisuusmaat ovat luvanneet kehitysmaille 100 miljardia dollaria vuodessa ilmastotoimiin, mutta luvattua summaa ei ole saatu kerättyä. 

– Yhdysvallat on luvannut lisätä runsaasti ilmastorahoitusta, mutta lähtötaso on heikompi, koska heille tuli monen vuoden tauko ilmastorahoitukseen. EU-maista monet ovat luvanneet lisärahoitusta. EU on suurin ilmastorahoituksen antaja ja myös Suomi on luvannut lisää ilmastorahoitusta, kertoo Nummelin.

– Tosiasia on tällä hetkellä, että isoimman laskun ilmastokriisistä maksavat ne, jotka ovat sitä kaikkein vähiten aiheuttaneet eli köyhät ihmiset köyhissä maissa. Se on sietämätön ja kohtuuton tilanne. On selvää, että ne rahat pitää löytyä rikkaista maista ja niiltä, jotka ovat eniten tätä ongelmaa aiheuttaneet, vaatii Kosonen.

Paineita tämän vuoden kokoukseen lisää sekin, että viime vuoden ilmastokokous peruttiin koronapandemian takia.

– Tässä ei ole kahteen vuoteen ollut fyysisiä kokouksia. Se tarkoittaa, että meille on kasaantunut asioita sinne agendalle ja asialista on valtavan pitkä. Pitkiä päiviä on edessä kyllä, arvioi pääneuvottelija Nummelin.

Ensimmäiset mielenosoittajat on jo nähty ilmastokokouspaikan edustalla.Reuters

30 000 osallistujaa tulossa 

Ilmastokokoukseen on rekisteröitynyt 30 000 osanottajaa. Neuvottelijoiden lisäksi paikalla on muun muassa kansalaisjärjestöjen, kaupunkien ja yritysten edustajia.

– Nämä asiat ratkeavat sillä, että me kansalaiset pidetään painetta yllä sekä päättäjiä että yrityksiä ja sijoittajia kohtaan, että päästään sille polulle, mitä Pariisin sopimus velvoittaa, sanoo Kosonen.

Ensimmäiset mielenilmaukset kokouspaikan lähistöllä on jo nähty.