Eeva Lehtimäen kommentti: Koronakapinaa ja uhkakuvia – kansalaisten todellisuus ja hallituksen kriisiviestit eivät enää kohtaa

Viimeksi illalla pääministeri Marin varoitti, että Suomi on jo lähellä tilannetta, jossa keskustellaan koronan kakkostasolle siirtymisestä. Toisin sanoen koko maassa otettaisiin samat kovat koronatoimet käyttöön yhteisesti.

Hallituksen mukaan nykyiset toimet tuskin riittävät enää kovin pitkään ja uusia kiristyksiä on tulossa.

Vielä pidemmälle meni perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) synkistely Säätytalon portailla.

– Olemme tilanteessa, jossa nykyisillä rajoitustoimilla vedetään ihan viimeisiä lenkkejä. Jos tautitilanne pahenee mallinnusten mukaan, tasolle kaksi siirtyminen tulee eteen hyvin pian, Kiuru sanoi.

"Koronapääministeri" Kiuru

Kiurun rooli on vahvistunut entisestään koronakriisin kakkosvaiheessa. Hyvässä ja pahassa Kiurua voi jo kutsua eräänlaiseksi "koronapääministeriksi".  Tiedotustilaisuudet ovat puuroutuneet tuttuun tyyliin, kun Kiuru on astellut valokeilaan.

Miksi sitten tuntuu siltä, että Marinin ja Kiurun viesti ei pure? Keskustelupalstat eivät pullistele huolestuneiden kansalaisten kisailusta, miten kontakteja pyritään välttelemään. Kaupoissa riittää väkeä, ravintoloissa käydään. Lehdissä myydään jo kesän matkoja. Joululoman Lapin hiihtoreissuista selvittiin pelättyä paremmin.

Myös tuoreimmissa talousennusteissa yleisnäkymä on jopa varovaisen optimistinen.

Tämä samaan aikaan kun työikäisen väestön massarokotukset näyttävät karkaavan koko ajan kauemmas koronarokotteiden saatavuusongelmien vuoksi. Se on ollut monelle valtava pettymys. Että kun tovi vielä jaksetaan, piikillä normaali elämä on himpun verran lähempänä.

Kriisitietoisuus ei ole herännyt

Kriisitietoisuus ei siis ole vielä iskenyt läpi kansankunnan kuten viime kevättalvella, vaikka ministerien puheissa ollaan menossa pahimmillaan jopa samanlaiseen sulkuun kuin vuosi sitten.

Räikeimmin tämä todellisuuksien ero pullahti pintaan, kun pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä uhmasi hallituksen linjausta, ettei rajoituksia pidä löysätä. Pääkaupunkiseudulla muut rajoitukset pidetään voimassa helmikuun loppuun asti, mutta lasten ja nuorten harrastustoimintaa ryhdytään avaamaan uudestaan rajoitetusti ensi kuun alusta.

– Rajoitukset ovat olleet epäsuhtaisia ja kohdistuneet liikaa lapsiin ja nuoriin, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä totesi tiedotustilaisuudessa.

Todellisuudessa monet yksityiset liikuntapaikat ovat olleet auki tai avanneet oviaan joululomien jälkeen. Hallituksen ja alueviranomaisten koura ei yllä yksityisiin elinkeinoharjoittajiin ennen kuin tartuntatautilain muutos saadaan vietyä läpi eduskunnassa aikaisintaan helmikuun puoliväliin mennessä.

Hallituksella on käsissään vähintään kinkkinen viestintäongelma, ellei peräti pinnan alla kytevä kapinaongelma.

Uutta vaihdetta viestintään

Uudesta muuntoviruksesta ei tiedetä vielä varmasti kovin paljon. Se tiedetään, että  muuntautunut peijooni leviää nopeammin kuin tavallinen koronavirus. Se huolestuttaa selvästi hallitusta.

Kansalaiset ovat tottuneet ja jopa turtuneet elämään viruksen kanssa. Monelta puuttuu myös kokemus lähipiiristä vakavasti sairastuneesta tai menehtyneestä. Pelkoa on, mutta onko se yhtä suurta kuin taudin alkumetreillä.

Tätä tunnelmaa avaa käyttäytymistieteilijä Pilvikki Absetz Helsingin Sanomien haastattelussa. Elämän rajoitukset alkavat tuntua liiallisilta ja tilaisuus tekee varkaan. Tulee kiusaus tehdä "koronasyntiä", kuten saksalaisperäinen termi kuuluu. Rikkoa suosituksia ja rajoituksia.

Tätä koronasyntiä vastaan ministerit joutuvat nyt kamppailemaan. Kaikki tieto pitäisi nyt iskeä pöytään, jos sitä on hallituksessa kerrottua enemmän. Se mikä toimi viime maaliskuussa, ei mene enää läpi tammikuussa 2021.

Pääministerin painokkaasti tauotettu viesti ei iske enää tajuntaan kuin tuhat volttia.

Ja se on ongelma, mikäli tilanne on niin hälyttävä kuin hallitus nyt yrittää viestiä.