Euroopassa vuoden 2024 eurovaalit tullaan muistamaan laitaoikeiston voittomarssista, mutta täällä Suomessa ihan muista asioista: Li Anderssonin ällistyttävästä äänimäärästä, perussuomalaisten romahduksesta ja kannatusmittausten pettämisestä. Yleensä perussuomalaiset ovat päihittäneet gallupit, mutta nyt kävi päinvastoin. Tuudittautuiko puoluejohto väärään turvallisuudentunteeseen, kirjoittaa MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Euroopan parlamentin vaalit on käyty, ja analysoitavaa riittää pitkäksi aikaa. Kuten kannatusmittaukset kertoivat jo ennakkoon, maanosan mittakaavassa oikeisto eteni ja vasemmisto ja vihreät vajosivat.
Se, millainen merkitys Ranskan ja Saksan kaltaisten suurten jäsenmaiden laitaoikeiston puolueiden vaalivoitoilla tosiasiassa on, ratkeaa vasta, kun nähdään, mihin EU-parlamentin ryhmittymiin ne sijoittuvat alkavalla kaudella.
Varmaa on ainoastaan se, että puhuri oikealta pakottaa EU-parlamentin valtapuolueen EPP:n ottamaan vakavasti laitaoikeiston kannattajien huolenaiheet, jotka liittyvät arjen toimeentuloon ja laittoman siirtolaisuuden aiheuttamiin turvallisuusongelmiin. EU-parlamentin ja tulevan komission politiikka oikeistolaistuu.
Gallupit hävisivät
Toisin kuin muualla Euroopassa, meillä Suomessa äänestäjät haistattivat pitkät kannatusmittauksille. Kokoomus kyllä voitti, mutta sen jälkeen meni taulukko sekaisin. Sdp jäi kolmanneksi, vasemmistoliiton taa, eikä saanut kolmatta meppipaikkaa.
Vihreät romahti kannatusprosentilla mitaten, mutta ehkä puheenjohtaja Sofia Virran jatkosotahenkinen tulkinta on oikea: kaksi paikkaa oli vihreille torjuntavoitto.
Mutta vasemmistoliitto! Li Andersson jatkoi siitä, mihin presidentinvaaleissa jäi. Alkutalven vaaleissa Andersson keräsi jo vajaat 160 000 ääntä, ja nyt tuli melkein 100 000 lisää.
Tällä mittarilla tosin kokoomuksen riveistä EU-parlamenttiin singahtanut Mika Aaltola teki vielä kovemman tempun. Hän kaksinkertaisti äänimääränsä presidentinvaalien runsaasta 47 000:sta.
Andersson uusi jumalhahmo
Li Anderssonin triumfilla – hän veti mukanaan parlamenttiin myös Merja Kyllösen ja Jussi Saramon – on kuitenkin synkkä kääntöpuoli.
Sekä Kyllönen että Saramo ovat Anderssonin tapaan istuvia kansanedustajia, ja jos hekin päättäisivät lähteä Brysseliin, vasemmistoliiton muutenkin ohkaiseen ja kokemattomaan eduskuntaryhmään jää ammottava aukko.
Anderssonin menestys todistaa jo kolmatta kertaa Suomen sisäpolitiikan uuden ilmiön: vasemmiston blokkiutumisen. Se, mitä Sanna Marin oli tälle blokille eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen Pekka Haavisto presidentinvaaleissa, sitä on nyt Andersson EU-vaaleissa: vasemmiston ylivoimainen suosikki, palvottu jumalhahmo.
Orpolla käsittämätön voittosarja
Anderssonin menestystä hämmästellessä ei pidä unohtaa vaalien toista voittajaa, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Orpo johdatti puolueensa nyt jo kuudenteen peräkkäiseen vaalivoittoon. Tähän sarjaan kuuluvat kahdet EU-vaalit, kuntavaalit, aluevaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaalit. Saavutus on Suomen poliittisessa lähihistoriassa vertaansa vailla.
Sunnuntai-illan helpottunein henkilö löytyy Rkp:stä. MTV:n vaalitentissä viime keskiviikkona oli nähtävissä, että puolueen puheenjohtajalla Anna-Maja Henrikssonilla on kookas nisäkäs hartioilla. Hänelle povattiin kannatusmittauksissa tylyä kohtaloa ja puolueen ainoan meppipaikan menetystä.
Toisin kävi. Tuuliajolla ollut Rkp kokosi rivinsä. Samalla tuli mitattua puolueen vasemmistosiiven todellinen kannatus. Eva Biaudet jäi kauas Henrikssonista ja paikasta EU-parlamentissa.
Vaikka sekä Rkp että keskusta säilyttivät asemansa Suomessa, niiden viiteryhmälle Euroopan parlamentissa kävi köpelösti. Se on menettämässä viidenneksen paikoistaan.
Purra sai opetuksen
Loppuun sananen vaalien häviäjästä. Niitähän oli oikeastaan vain yksi: perussuomalaiset. Kannatusmittausten lupaama kolmospaikka vaihtui kuudenteen sijaan, ääniosuus lähes puolittui, kannatukseltaan puolue ajautui höyhensarjaan ja kahdesta meppipaikasta lähti toinen.
EU-vaalien sisäpoliittisesta merkityksestä ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä päätelmiä, mutta joka tapauksessa perussuomalaiset sai kovan opetuksen. Kotiin jääneet äänestäjät saivat tuta, että jos et äänestä, saat parlamenttiin paljon vasemmistoa.
Puolue puolestaan sai huomata, että pelkkä nimekäs lista ei riitä. Ehdokkaiden osaamisprofiili EU-parlamenttia ajatellen oli kapeahko.
Puheenjohtaja Riikka Purra, tähän asti puolueen primus inter pares, puolestaan joutuu miettimään, voisiko puolueen äänestäjäkunnan passivoitumiseen sisältyä protestia valtiovarainministeri Purran kovaan kielenkäyttöön hallituksen pannessa toimeen säästö- ja leikkauspolitiikkaa.
13.09: Jutun otsikko sekä ingressi päivitetty kauttaaltaan.
Juttua korjattu kello 11.43, kyseessä on kuudes, ei viides kerta, kun kokoomus on saanut vaalivoiton Orpon johdolla.